On hetkiä, jotka pysäyttävät. Auringonlasku on yksi niistä. Taivas on täynnä erilaisia värejä ja maailma hohtaa ympärillä. Auringonlaskun näkymää ei voi ennustaa, joskus se hohtaa täytenä kultana, toisinaan pinkkinä, oranssina tai violettina. Ne eivät koskaan näytä samalta, mikä tuo jännitystä. Auringonlaskun aikana alkaa miettimään elämän tärkeimpiä asioita. Auringonlaskut muistuttavat siitä, että vaikka jokin loppuu, se ei välttämättä ole huono asia. Se voi olla kaunista, rauhallista ja antaa tilaa uudelle. Auringonlaskua katsoessani tunnen kiitollisuutta. Siinä hetkessä on helppo miettiä, mitä päivä on tuonut tullessaan. Mielestäni maailma on kauneimmillaan auringonlaskun aikaan. Kun aurinko alkaa painua horisonttiin ja valo katoaa, tuntuu kuin maailma hidastuisi hetkeksi. Otan mielelläni kuvia auringonlaskuista. Kuvista tulee aina erilaisia, mikä on siistiä. Mutta vaikka kuva olisi kuinka hyvä, se ei koskaan päihitä sitä, että näkisi auringonlaskun omin silmin. Syysloma...
Muistan edelleen , kun sain ensimmäisen kerran kuulla eläinrääkkäyksestä ja niistä kamalista asioista , mitä eläimille tehdään. Se mullisti aiemmat ajatukseni ja oletukseni , sekä rakkauteni eläimiä kohtaan kasvoi sen myötä. Siitä lähtien olen pohtinut etenkin kysymystä, miksi eläimet joutuvat kärsimään asioista, joihin he eivät voi vaikuttaa. Eläimet ovat aina olleet perheessämme arvostettuja. Pienestä pitäen unelmani oli saada oma koira. Koiran saamisen jälkeen ei ole ollut kysymystäkään siitä , onko hän perheenjäsen vai ei. Olen kuitenkin aina ollut sekasyöjä, enkä ole sitä sen enempää ajatellut. Vasta viime vuosina olen alkanut ajattelemaan asiaa ja sitä , kuinka ristiriitaista lihansyönti on arvojeni kanssa. Eläinten kokema kipu raastaa sydäntäni , kun ajattelen sitä, minkä vuoksi olen alkanut tehdä enemmän valintoja esimerkiksi lihan syömisen suhteen. Haluan elää niin, että eläinten kärsimystä olisi vähemmän. Eläinten oikeudet eivät ole vain aktivisti...