On aina ikävää, kun kirjastokortti katoaa jonnekin tai ei ole mielekästä raahautua Sellon kirjastoon asti lainaamaan lähikirjastosta löytymätöntä kirjaa. Ja sitten kuukauden kuluttua ilmestyy lasku palautuksen myöhästymisestä, koska lainauksen ajankohta on päässyt unohtumaan. Tilanne on kuitenkin muuttunut paljon viime vuosina. Enää kirjoja ei tarvitse ostaa lähikaupasta tai lainata kirjastosta, vaan jopa professorit hankkivat ja säilyttävät suuria määriä kirjoja digitaalisessa muodossa päästäkseen niihin käsiksi milloin vain. Esimerkiksi Play-kaupassa on osio digitaalisille kirjoille, joita voi ostaa ja lukea omalla laitteella. Aivan kuin DVD-levyistä on siirrytty Netflixin kaltaisiin suoratoistopalveluihin kätevyyden vuoksi, voi nyt niin ikään lukea mitä vain kirjaa suoraan internetistä. Tätä myötä myös verkkoromaanit eli vain digitaalisessa muodossa olevat kirjat ovat tulleet suosituksi. Niitä voi lukea monilla alustoilla. Ne ovat hyviä myös siinä mielessä, että ne voivat eh...
On hetkiä, jotka pysäyttävät. Auringonlasku on yksi niistä. Taivas on täynnä erilaisia värejä ja maailma hohtaa ympärillä. Auringonlaskun näkymää ei voi ennustaa, joskus se hohtaa täytenä kultana, toisinaan pinkkinä, oranssina tai violettina. Ne eivät koskaan näytä samalta, mikä tuo jännitystä. Auringonlaskun aikana alkaa miettimään elämän tärkeimpiä asioita. Auringonlaskut muistuttavat siitä, että vaikka jokin loppuu, se ei välttämättä ole huono asia. Se voi olla kaunista, rauhallista ja antaa tilaa uudelle. Auringonlaskua katsoessani tunnen kiitollisuutta. Siinä hetkessä on helppo miettiä, mitä päivä on tuonut tullessaan. Mielestäni maailma on kauneimmillaan auringonlaskun aikaan. Kun aurinko alkaa painua horisonttiin ja valo katoaa, tuntuu kuin maailma hidastuisi hetkeksi. Otan mielelläni kuvia auringonlaskuista. Kuvista tulee aina erilaisia, mikä on siistiä. Mutta vaikka kuva olisi kuinka hyvä, se ei koskaan päihitä sitä, että näkisi auringonlaskun omin silmin. Syysloma...