Siirry pääsisältöön

Tekstit

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttui 1930-lu
Uusimmat tekstit

Keskimaa - paremmin tunnettuna Middle earth

Kun olin kymmenvuotias, äitini istutti minut sohvalle ja laittoi televisiosta elokuvan pyörimään. En osannut odottaa, kuinka iso osa tämä tulisi olemaan elämässäni ja varsinkin kasvaessani. Kyseessä oli John Ronald Reuel Tolkienin kirjoihin perustuva elokuva, Taru sormusten herrasta. Rakastuin maailmaan ja hahmoihin heti ensisilmäyksellä, joten olihan se tietenkin pakko myös katsoa Hobitit  heti perään. Olen myös lukenut molemmat kirjat, vaikkakin hieman elokuvien katsomisen jälkeen, koska lapsena yli 1000-sivuinen kirja ei houkuttanut. Tässä kirjoituksessa ajattelin kertoa maailmasta, mihin molemmat tarinat sijoittuvat. Alue tunnetaan nimellä “Keskimaa” (englanniksi “Middle earth”). Yleiskuva Keskimaasta on samankaltainen esimerkiksi 1700-luvun Skotlannin kanssa. Vanhanaikaiset kaupungit sekä kaunis luonto kattavat merkittävän osan maailman kuvasta. Keskimaata voidaan verrata esimerkiksi Eurooppaan, koska alueita on paljon, mutta jokainen eroaa toisistaan huomattavasti. On kaupunk

Vaihto-opiskelijamme Isabelle

  My name is Isabelle, I am 17, and I am an exchange student here in Finland for the 2023-2024 school year. I am from the United States, and from the state of Colorado, right in the middle. I like to draw and paint, write, collect things like bones, stuffed animals, and angel figurines. I also love music! I am a big fan of metal, punk, and goth music and subcultures.                    Here, I am a long ways from home, so I have noticed many similarities and differences in the two weeks (so far) of my exchange. But first, let me tell you about where I’m from! I live in Parker, CO which is about an hour south of denver. I live on the prairie, and have a perfect view of the mountains from my house. At my house, we have a horse pasture and backyard where we keep horses and chickens respectively! We also have two dogs. Parker is considered a medium-size town with 60,000 people living there, but by Finnish town standards it is a lot bigger! It is a mostly suburban town where commercial ne

Syksyn 2022 ylioppilaan puhe

 Kuva: Erin Keskitalo Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä tietenkin syksyn 2022 tuoreet ylioppilaat. Minulla on suuri kunnia olla puhumassa tänään teille Leppävaaran lukion ylioppilasjuhlassa. Niin muuten myös äidin äitini piti aikanaan puheen omassa ylioppilasjuhlassaan. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella kaikkia tämän syksyn ylioppilaita. Olemme tehneet valtavan työn, joka palkitaan tänään. Ollaan siis itsestämme ylpeitä. Itselleni ainakin tämä on valtavan tärkeä päivä, koska tieni ylioppilaaksi ei ole ollenkaan ollut itsestäänselvyys. Muistellaan nyt hieman, millainen oli meidän lukiotaipaleemme Leppävaaran lukiossa. Melkein 3,5 vuotta sitten aloitimme lukion alkuperäisissä Leppävaaran lukion tiloissa. Edessämme olivat tällöin heti jo ensimmäiset haasteet: sisäilmaongelmainen koulu ja tietenkin tässä vaiheessa meille täysin uusi ja tuntematon lukio-opiskelu. Samaan aikaan oli myös aika alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita, kun suurimmalla osalla

Voitaisiinko sykemittareista luopua?

 Monet mittaavat omaa aktiivisuuttaan urheilukellolla tai sykemittarilla, mukaan lukien minä. Minun omassa äly- ja urheilukellossani on kolme aktiivisuusympyrää, jotka pitäisi päivän aikana saada täyteen. Monesti päivän lopussa harmittaa, kun rinkulat eivät olekaan täynnä ja menettää viikon putken, missä on saanut kaikki ympyrät täyteen päivittäin. Onneksi rinkuloiden tavoitemäärät saa säätää itse, jotta niihin voi laittaa itselle realistiset tavoitteet. Urheilukelloni ei myöskään ihan ymmärrä, että en voi esimerkiksi kokeen aikana yhtäkkiä nousta ja jaloitella, vaikka kello kuinka monta kertaa sanoo, että sen aika olisi nyt. Laitteen odotuksia ja neuvoja ei voi siis ihan aina täysin noudattaa.   Johanna Malinen toteaakin kolumnissaan “Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista” (Yle uutiset, 12.12.2019), kuinka nykyteknologian avulla kehosta voi mitata todella monia asioita. Nykypäivänä urheilukelloista ja sykemittareista näkee oman askelmäärän,

Onko ulkonäköpaineista hyötyä vai haittaa?

  Hyvinvointi jaetaan yleensä kolmeen osa-alueeseen. Hyvinvoinnin kolme osa-aluetta ovat psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi. Fyysistä hyvinvointia on helpoin hahmottaa, koska se on yleensä silmin havaittavaa. Fyysistä hyvinvointia on kolmesta osa-alueesta varmaan helpoin harjoittaa. Psyykkisen hyvinvoinnin huolenpidosta on tullut paljon suositumpaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitoon löytyy loputtomasti trendikkäitä vaihtoehtoja. Sosiaalinen hyvinvointi on kokemukseni mukaan vähiten esillä yhteiskunnassa. Kaikilta hyvinvoinnin osa-alueilta löytyy syviä kuoppia, joihin voi pudota. Hyvinvoinnin kaikki osa-alueet ovat vahvasti sidonnaisia toisiinsa. Länsimaisessa kulttuurissa omaa hyvinvointia pidetään tärkeänä, mutta tilanne ei ole sama kaikkialla, joissain kulttuureissa yhteiskunnan hyvinvointia pidetään tärkeämpänä kuin yksilön. Kumpi on tärkeämpi, yksilön vai yhteiskunnan hyvinvointi, ja miten ylipäätänsä voi parantaa hyvinvointiaan?    

Ilmastonmuutos

  Ilmastonmuutos on yksi puhutuimmista asioista maailmalla , ja se on myös yksi kiihkeimmistä keskustelunaiheista. Ilmastomme hyvinvointi on hyvin tärkeää, jos ihmiskuntana pyrimme parantamaan luonnon ja toistemme terveyttä. Nykytilanne näyttää toivottomalta, mutta meidän kohtaloamme ei ole lukittu ja voimme yhä vaikuttaa siihen.   Teollinen vallankumous mullisti maailmaa ja avasi ihmiskunnalle uusia ovia, mutta emme tienneet siitä syntyneitä riskejä, kuten kasvihuonekaasu j en vaarallisuutta. Me aloimme ymmärtämään niiden vakavuutta vasta viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana , ja me emme vieläkään tiedä totista skaalaa tai sitä ,  mihin tämä tulee tarkalleen johtamaan.   Nykyään poltamme enemmän fossiilisia polttoaineita kuin koskaan eikä  tilanne v aikuta hyvältä päästöjen vähentämisen kannalta. Monet syyttävät suuria mega yrityksiä kuten Nestle tai Coca-Cola, jotka jatkavat ympäristölle haitallisia  toimintoja , vaikka ne saisivat takaiskua niistä . Toiset toisaalta ova