Siirry pääsisältöön

Muodostelmaluistelijan arkipäivä

 


 


Kello soi 7.30 aamulla. Takana on palauttavat yhdeksän tunnin yöunet. Silmäni ovat edelleen puoliksi unessa. Päästyäni ylös kello oli jo paljon. Kouluun tuli kiire. Kiireisenä pakkailen luistelukassia, johon piti tunkea myös koulutavarat. Kassi painoi paljon. Nopeasti juomapullosta kiinni ja jääkylmää vettä sinne. Aamupala reippaasti syöty ja lähtö koittikin jo.

 

Koulussa ehdin olla vain kaksi tuntia. Kaksi tuntia menivät opiskelun ja kavereiden kanssa juttelemisen parissa. Tuntien välissä oli ruokailu. Piti syödä kunnolla, että jaksaa heti painaa kovaa treeneissä. Tunnit menivät nopeasti ohi, ja olikin aika lähteä koulusta treeneihin. Minulla olisi ollut vielä kaksi oppituntia, mutta urheilijana ei ehdi kaikkeen.

 

Treeneihin saapuessani joukkuekaverit olivat jo kopissa juttelemassa kuulumisia. Liityin reippaasti mukaan. Nämä hetket ovat hymyä nostavia asioita. Lähdimme joukkueena tekemään alkulämmittelyä ennen kahden tunnin jäätä. Alkulämmittelyssä juoksimme, teimme kuntoliikkeitä ja venyttelyjä, myös jos ehti niin kertasimme ohjelmaa. Jään aika tuli. Jäällä teimme aluksi perusluisteluharjoitteita, kuten vauhdintuottoharjoitteita. Muuten meni suurimmaksi osaksi jäästä aikaa ohjelman tekemiseen. Hioimme elementtejä paljon, kuten läpimenoa ja no holdia. Ne menivät hyvin eteenpäin. Jään lopussa tehtiin yksi kokonainen ohjelma, joka sujui todella hyvin. Jään jälkeen kopissa puhutaan paljon kaikkea, kunnes tulee oheisten aika. Oheiset kestivät tunnin. Oheisissa hiottiin ohjelman käsiä ja tehtiin liikkuvuusharjoitteita.

 

Treenien jälkeen matka käy kotiin. On ollut pitkä päivä jo takana. Vielä puuttuvat koulutehtävät pitää tehdä, ennen kuin voi mennä nukkumaan. Kello 22.00 alkaa väsymys iskeä ja uni kutsuu. 


                                                                                                                    - J.M.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä jos media ottaa vallan?

  Pitkän kirjojen polttamisen parissa vietetyn päivän jälkeen Guy istahtaa kolmen seinätelevisionsa keskelle. Hän kutsuu vaimoaan Mildredia liittymään seuraansa, mutta ei kuule vastausta. Guy käy katsomassa ensin keittiöstä, sen jälkeen makuuhuoneesta, ja lopulta vaimo löytyykin makuuhuoneesta makoilemasta sängyn pohjalta. Guy on kääntymässä ympäri jättääkseen vaimonsa nukkumaan, mutta huomaa lattialla olevan tyhjän pilleripurkin. Hän soittaa välittömästi apua paikalle. Ray Bradburyn vuonna 1953 kirjoittama dystopia Fahrenheit 451 sijoittuu suurin piirtein nykyaikaan ja kertoo maailmasta, jossa palomiesten tehtävänä on polttaa kaikki kirjat ja sivistyneistö on vaiennettu. Kirjan päähenkilö on palomies nimeltä Guy Montag, joka pitää työstään, kunnes tapaa naapurin Clarissen, joka tutustuttaa Guyn sananvapauteen. Sitten Guy alkaakin kyseenalaistamaan, miksi kirjat pitää polttaa. Seuraavaksi hän kyseenalaistaa, miksi kaupungin yli lentää päivittäin pommittajia, miksi hänen vaimonsa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttu...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Keskimaa - paremmin tunnettuna Middle earth

Kun olin kymmenvuotias, äitini istutti minut sohvalle ja laittoi televisiosta elokuvan pyörimään. En osannut odottaa, kuinka iso osa tämä tulisi olemaan elämässäni ja varsinkin kasvaessani. Kyseessä oli John Ronald Reuel Tolkienin kirjoihin perustuva elokuva, Taru sormusten herrasta. Rakastuin maailmaan ja hahmoihin heti ensisilmäyksellä, joten olihan se tietenkin pakko myös katsoa Hobitit  heti perään. Olen myös lukenut molemmat kirjat, vaikkakin hieman elokuvien katsomisen jälkeen, koska lapsena yli 1000-sivuinen kirja ei houkuttanut. Tässä kirjoituksessa ajattelin kertoa maailmasta, mihin molemmat tarinat sijoittuvat. Alue tunnetaan nimellä “Keskimaa” (englanniksi “Middle earth”). Yleiskuva Keskimaasta on samankaltainen esimerkiksi 1700-luvun Skotlannin kanssa. Vanhanaikaiset kaupungit sekä kaunis luonto kattavat merkittävän osan maailman kuvasta. Keskimaata voidaan verrata esimerkiksi Eurooppaan, koska alueita on paljon, mutta jokainen eroaa toisistaan huomattavasti. On kau...
Lähetä kommentti
Lue lisää