On hetkiä, jotka pysäyttävät. Auringonlasku on
yksi niistä. Taivas on täynnä erilaisia värejä ja maailma hohtaa ympärillä.
Auringonlaskun näkymää ei voi ennustaa, joskus se hohtaa täytenä kultana,
toisinaan pinkkinä, oranssina tai violettina. Ne eivät koskaan näytä samalta,
mikä tuo jännitystä.
Auringonlaskun aikana alkaa miettimään elämän tärkeimpiä asioita. Auringonlaskut muistuttavat siitä, että vaikka jokin loppuu, se ei välttämättä ole huono asia. Se voi olla kaunista, rauhallista ja antaa tilaa uudelle.
Auringonlaskua katsoessani tunnen kiitollisuutta. Siinä hetkessä on helppo miettiä, mitä päivä on tuonut tullessaan. Mielestäni maailma on kauneimmillaan auringonlaskun aikaan. Kun aurinko alkaa painua horisonttiin ja valo katoaa, tuntuu kuin maailma hidastuisi hetkeksi.
Otan mielelläni kuvia auringonlaskuista. Kuvista tulee aina erilaisia, mikä on siistiä. Mutta vaikka kuva olisi kuinka hyvä, se ei koskaan päihitä sitä, että näkisi auringonlaskun omin silmin. Syyslomalla olin Limnos-saarella Kreikassa, jossa näin kahtena iltana hienon auringonlaskun. Aurinko laskeutui vähitellen minuutti kerrallaan alas, ja loppuminuuteilla pystyin huomaamaan sen liikkeen, kun se katosi hiljalleen pois näkyvistä.
Jos et ole koskaan pysähtynyt katsomaan auringonlaskua, suosittelen vahvasti. Se antaa tilaa ajatuksille ja rauhaa keholle. On mahtavaa huomata, miten näkymä muuttuu minuutti minuutilta. Rannalla kesäisin auringonlasku näkyy parhaiten.
Juulia
Kommentit
Lähetä kommentti