Siirry pääsisältöön













Rehtori Ismo-O. Kjäldman


Tervehdys jokaiselle

Opiskelu lukiossa on aina ollut erilaista kuin peruskoulussa. Vaatimustaso on korkeampi ja ylioppilaskirjoitusten lähestyminen tuntuu taustalla jokaisena koulupäivänä.

On kuitenkin eräs seikka, joka on yhtäläinen niin perusopetuksessa kuin lukiossa. Koulun perustehtävä edelleenkin on opetus ja kasvatus. Sellaisten tietojen ja taitojen hankkiminen ja omaksuminen, joita tulevaisuus edellyttää: tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia. Vaikka meillä ei ole kristallipalloa tulevaisuuden näkemistä varten, niin on kuitenkin asioita, joiden osaaminen on tulevaisuudessa merkityksellistä.

Ajattelen, että ne trendit, joiden hallintaa nuoret ainakin tarvitsevat tulevaisuudessa, ovat digitalisuus, kestävä kehitys ja kansainvälisyys.

Digitalisuus ei ole pelkästään sähköisten välineiden teknisen käytön hallintaa, vaan se on ennen kaikkea tiedon hankkimista, jäsentämistä, muokkaamista ja omaksumista. Tulevaisuudessa tarvittavan kriittisen medialukutaidon ymmärtämistä ja omaksumista sekä laaja-alaisen ja kompleksisen maailman hahmottamista.

Kestävä kehitys niin sosiaalisesti, taloudellisesti (ekonomisesti) kuin ympäristönkin (ekologinen) kannalta on merkityksellinen elementti, jonka tärkeyttä emme voi sivuuttaa ajatellessamme maailmaamme asuinpaikkana niin itsellemme kuin lapsillemme. Kestävä kehitys ja sen näkyväisyys alkavat tästä hetkestä ja täältä – jokaisesta itsestään. Vain siten voimme ajatella, että meillä ja lapsillamme on tulevaisuudessa maailma, josta kannattaa olla ylpeä.

Kansainvälisyys, samoin kuin kestävä kehitys alkaa jokaisesta itsestään. Siitä ajatuksesta, että haluan tietää, miten ihmiset ylipäänsä ajattelevat, tuntevat ja elävät. Lisäksi kansainvälisyys tulee tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin olemaan myös osa nuorten arkea sekä ulkomailla tapahtuvan opiskelun että ulkomailla tapahtuvan työskentelyn vuoksi.

Näiden kolmen osattavan asian lisäksi ajattelen, että niiden omaksuminen edellyttää nuorilta hyvinvointia. Siinä on yhtenä elementtinä myös lukio ja lukiossa viihtyminen, oleminen kavereiden kanssa ja turvallisen, yhdenvertaisen sekä tasa-arvoisen ilmapiirin kokeminen. Toivon, että jokainen oppilas saa Leppävaaran lukiossa sellaisen kokemuksen.

Mukavaa maaliskuuta jokaiselle näiden ajatusten myötä.

rehtori Ismo-O. Kjäldman

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Litteä maa - mitä Flat Earth Societyn päässä oikeasti pyörii?

  Ihmisten keskuudessa on pyörinyt iät ja ajat liuta erilaisia spekulaatioita maailmasta jossa elämme, mutta yksi niistä on noussut selvästi yli muiden: litteä maa .   Litteä maa on näkemys, jonka mukaan asuttamamme maa ei olekaan pallon muotoinen, vaan sen sijasta koostuukin kupolimaisesta taivaankannesta litteine olomuotoineen. Kyseistä näkemystä on pidetty luonnollisena mahdollisuutena monissa historiallisissa kulttuureissa peräti klassiseen kauteen saakka.   Kun tähtitiede kehittyi, kyseisestä väitteestä pyrittiin pääsemään eroon. Pythagoras oli ensimmäinen ihminen, joka aloitti tähtitieteellisen kehityksen ja sitä mukaa alkoi uskomaan litteään maahan. Silti monet filosofit uskoivat vielä tuohon aikaan maan olevan litteä, sillä todenperäisiä tutkimuksia siitä ei ollut.   Flat Earth Society , suomeksi Litteän Maan seura, on vuonna 1956 perustettu kansainvälinen seura, jonka tavoitteena on edistää näkemystä siitä, että maa on litteä. He uskovat tähän p...

Mitä jos media ottaa vallan?

  Pitkän kirjojen polttamisen parissa vietetyn päivän jälkeen Guy istahtaa kolmen seinätelevisionsa keskelle. Hän kutsuu vaimoaan Mildredia liittymään seuraansa, mutta ei kuule vastausta. Guy käy katsomassa ensin keittiöstä, sen jälkeen makuuhuoneesta, ja lopulta vaimo löytyykin makuuhuoneesta makoilemasta sängyn pohjalta. Guy on kääntymässä ympäri jättääkseen vaimonsa nukkumaan, mutta huomaa lattialla olevan tyhjän pilleripurkin. Hän soittaa välittömästi apua paikalle. Ray Bradburyn vuonna 1953 kirjoittama dystopia Fahrenheit 451 sijoittuu suurin piirtein nykyaikaan ja kertoo maailmasta, jossa palomiesten tehtävänä on polttaa kaikki kirjat ja sivistyneistö on vaiennettu. Kirjan päähenkilö on palomies nimeltä Guy Montag, joka pitää työstään, kunnes tapaa naapurin Clarissen, joka tutustuttaa Guyn sananvapauteen. Sitten Guy alkaakin kyseenalaistamaan, miksi kirjat pitää polttaa. Seuraavaksi hän kyseenalaistaa, miksi kaupungin yli lentää päivittäin pommittajia, miksi hänen vaimonsa...

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttu...