Siirry pääsisältöön

Tekstit

Syksyn 2022 ylioppilaan puhe

 Kuva: Erin Keskitalo Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä tietenkin syksyn 2022 tuoreet ylioppilaat. Minulla on suuri kunnia olla puhumassa tänään teille Leppävaaran lukion ylioppilasjuhlassa. Niin muuten myös äidin äitini piti aikanaan puheen omassa ylioppilasjuhlassaan. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella kaikkia tämän syksyn ylioppilaita. Olemme tehneet valtavan työn, joka palkitaan tänään. Ollaan siis itsestämme ylpeitä. Itselleni ainakin tämä on valtavan tärkeä päivä, koska tieni ylioppilaaksi ei ole ollenkaan ollut itsestäänselvyys. Muistellaan nyt hieman, millainen oli meidän lukiotaipaleemme Leppävaaran lukiossa. Melkein 3,5 vuotta sitten aloitimme lukion alkuperäisissä Leppävaaran lukion tiloissa. Edessämme olivat tällöin heti jo ensimmäiset haasteet: sisäilmaongelmainen koulu ja tietenkin tässä vaiheessa meille täysin uusi ja tuntematon lukio-opiskelu. Samaan aikaan oli myös aika alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita, kun suurimmalla osalla
Uusimmat tekstit

Voitaisiinko sykemittareista luopua?

 Monet mittaavat omaa aktiivisuuttaan urheilukellolla tai sykemittarilla, mukaan lukien minä. Minun omassa äly- ja urheilukellossani on kolme aktiivisuusympyrää, jotka pitäisi päivän aikana saada täyteen. Monesti päivän lopussa harmittaa, kun rinkulat eivät olekaan täynnä ja menettää viikon putken, missä on saanut kaikki ympyrät täyteen päivittäin. Onneksi rinkuloiden tavoitemäärät saa säätää itse, jotta niihin voi laittaa itselle realistiset tavoitteet. Urheilukelloni ei myöskään ihan ymmärrä, että en voi esimerkiksi kokeen aikana yhtäkkiä nousta ja jaloitella, vaikka kello kuinka monta kertaa sanoo, että sen aika olisi nyt. Laitteen odotuksia ja neuvoja ei voi siis ihan aina täysin noudattaa.   Johanna Malinen toteaakin kolumnissaan “Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista” (Yle uutiset, 12.12.2019), kuinka nykyteknologian avulla kehosta voi mitata todella monia asioita. Nykypäivänä urheilukelloista ja sykemittareista näkee oman askelmäärän,

Onko ulkonäköpaineista hyötyä vai haittaa?

  Hyvinvointi jaetaan yleensä kolmeen osa-alueeseen. Hyvinvoinnin kolme osa-aluetta ovat psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi. Fyysistä hyvinvointia on helpoin hahmottaa, koska se on yleensä silmin havaittavaa. Fyysistä hyvinvointia on kolmesta osa-alueesta varmaan helpoin harjoittaa. Psyykkisen hyvinvoinnin huolenpidosta on tullut paljon suositumpaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitoon löytyy loputtomasti trendikkäitä vaihtoehtoja. Sosiaalinen hyvinvointi on kokemukseni mukaan vähiten esillä yhteiskunnassa. Kaikilta hyvinvoinnin osa-alueilta löytyy syviä kuoppia, joihin voi pudota. Hyvinvoinnin kaikki osa-alueet ovat vahvasti sidonnaisia toisiinsa. Länsimaisessa kulttuurissa omaa hyvinvointia pidetään tärkeänä, mutta tilanne ei ole sama kaikkialla, joissain kulttuureissa yhteiskunnan hyvinvointia pidetään tärkeämpänä kuin yksilön. Kumpi on tärkeämpi, yksilön vai yhteiskunnan hyvinvointi, ja miten ylipäätänsä voi parantaa hyvinvointiaan?    

Ilmastonmuutos

  Ilmastonmuutos on yksi puhutuimmista asioista maailmalla , ja se on myös yksi kiihkeimmistä keskustelunaiheista. Ilmastomme hyvinvointi on hyvin tärkeää, jos ihmiskuntana pyrimme parantamaan luonnon ja toistemme terveyttä. Nykytilanne näyttää toivottomalta, mutta meidän kohtaloamme ei ole lukittu ja voimme yhä vaikuttaa siihen.   Teollinen vallankumous mullisti maailmaa ja avasi ihmiskunnalle uusia ovia, mutta emme tienneet siitä syntyneitä riskejä, kuten kasvihuonekaasu j en vaarallisuutta. Me aloimme ymmärtämään niiden vakavuutta vasta viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana , ja me emme vieläkään tiedä totista skaalaa tai sitä ,  mihin tämä tulee tarkalleen johtamaan.   Nykyään poltamme enemmän fossiilisia polttoaineita kuin koskaan eikä  tilanne v aikuta hyvältä päästöjen vähentämisen kannalta. Monet syyttävät suuria mega yrityksiä kuten Nestle tai Coca-Cola, jotka jatkavat ympäristölle haitallisia  toimintoja , vaikka ne saisivat takaiskua niistä . Toiset toisaalta ova

Lapset ja nuoret liikkuvat huolestuttavan vähän

    Moni nuori lopettaa urheilemisen teini-iässä. Urheileminen on erittäin tärkeää , koska se tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä monilla eri tavoilla. On monia syitä , minkä takia nuoret lopettavat urheilemisen , esimerkiksi se, että kaverit eivät ole harrastuksessa mukana, se vie liikaa aikaa, urheilu on liian kilpailullista tai ei ole mahdollisuutta harrastaa. Urheilu tukee lasten ja nuorten kehittymistä monilla tavoin. Liikunta on tärkeää luuston ja motoristen taitojen takia , ja sen avulla lapsi kehittyy kestävämmäksi ja taitavammaksi. Liikunta on myös erittäin tärkeää sosiaalisen vuorovaikutuksen takia. Nuoret oppivat luomaan sosiaalisia suhteita ja ylläpitämään niitä.   Urheiluharrastuksien myötä nuoret oppivat taitoja , joista on hyötyä tulevaisuudessakin , esimerkiksi erilaisten ihmisten kanssa toimiminen ja sitoutuminen johonkin asiaan. Mielestäni nuorten urheilun lopettaminen on vakava ongelma , johon tulisi puuttua enemmän. Nuoria ei pidä pako

Ihmiset eivät osaa käyttää maskia oikein

Koronasäädösten mukaisesti voimassa on jo pidempään ollut maskisuositus. Maskeja on helppo saada , ja niiden avulla tartunnat voidaan saada kuriin. Mutta mitä hyötyä maskeista on, kun niitä ei käytetä oikein?   Tapaamme kaikenlaisia maskin käyttäjiä joka päivä. Kuitenkin vain pieni osa käyttää maskia oikein. Maski on käytössä oikein silloin, kun se on nenän päällä, kulkee leuan alle ja sangat ovat korvien takana. Jos maski on pakko ottaa pois vaikka janon takia, pitäisi toinen sanka ottaa korvan takaa pois ja asettaa takaisin juomisen jälkeen. Väärinkäytettynä siitä ei ole apua , ja tauti pääsee leviämään kiihtyvällä tahdilla.   Se pieni apu, mikä maskin käytöstä tulee, vedetään vessasta alas sillä sekunnilla, kun se asetetaan leuan tai nenän alle. Puhdas maski täyttyy bakteereilla, joita niiden alla on. Sitten nostetaan se taas takaisin oikealle paikalleen ja oikein hengitetään pöpöjä. Suojaava vaikutus ei palaa sitten, kun mennään takaisin ihmisten ilmoille, kun opettaja tulee

Kohti unelmia

  Herään aikaisin aamulla kukonlaulun aikaan. On 12. kesäkuuta, vuosi 2021. Päivä poikkeaa muista paljon, sillä on kauan odotettu kisapäivä. Tänä vuonna se on myös erityinen, koska kisat järjestetään muista vuosista poiketen etänä. En ehdi tajuta, että tämä päivä on tässä ja nyt. Päivä, jonka eteen olen tehnyt koko vuoden täysillä töitä. Nousen sängystä, väsyneenä ja jännittyneenä, mutta innoissani. Aamu on kiireinen. Syön aamupalan, puen nopeasti treenivaatteet päälleni ja lähden kohti valmentajani kotia, jossa olemme sopineet tapaavamme.   Tervehdin joukkuettani nähdessäni heidät. Kaikki ovat innoissaan. Valmistaudumme päivään yhdessä, meikkaamme kisameikin, syömme ja lähdemme kohti kisapaikkaa. Katson ikkunasta ulos ja näen meidän saapuvan perille. Olen rauhallinen, ehkä vielä vähän väsynyt. Nousemme ulos linja-autosta ja alamme heti valmistautumaan suoritukseen lämmittelemällä sekä pukemalla kisapuvut päällemme. Adrenaliini alkaa virrata kehossani. Haluan vain päästä lavalle es