Lelussa vieraillut tietokirjailija Lilly Korpiola korostaa jokaisen vastuuta somessa - kulttuuriälykkyyttä

Maanantaina 23.4.2018 koulupäivä keskeytyi joidenkin ryhmien osalta, jotka saivat ottaa osaa erikoislaatuiseen tilaisuuteen, kun suomalainen tietokirjailija, median ja viestinnän asiantuntija sekä tuottaja Lilly Korpiola vieraili koulussamme Leppävaarassa. Korpiola kirjoitti vuonna 2011 Hanna Nikkasen kanssa teoksen Arabikevät, joka oli vuoden Tieto-Finlandia-palkintoehdokkaana. Hän on myös toiminut elokuvatuottajana ja tutkinut sosiaalista mediaa ja sen vaikutusta yhteiskuntaan ja asemaa nyky-yhteiskunnassa.

Koulussamme Korpiola ei kuitenkaan vieraillut kirjailijan tai tuottajan tai edes tutkijan roolissa. Sen sijaan hän laittoi jalkaansa puhujan kengät ja piti varsin kattavan ja sivistävän esityksen koko maailmaa yhdistävästä mediayhteiskunnasta. Esityksessään Korpiola toi esille sosiaalisen median aseman ja vaikutusvallan nyky-yhteiskunnassa, sekä sosiaalisen median huonot ja hyvät puolet käyttäen apunaan konkreettisia esimerkkejä ja omaa loputtomalta tuntunutta tietoisuuttaan asioista.

Hän ei kuitenkaan pitänyt tavanomaista puhetta sosiaalisen median vaaroista ja sen varovaisesta käytöstä, vaikka puheessaan niihin viittasikin. Toisin kuin kukaan muu, joka on puhunut samankaltaiselle yleisölle sosiaalisesta mediasta näin laajalti, Korpiola ei vaivautunut kaunistelemaan mitään asioita. Koko esityksensä ajan Korpiola tuntui muistuttavan ihmisiä sosiaalisen median positiivisista piirteistä ja sosiaalisen median vaikutusvallasta, joka pystyy muuttamaan halutessaan maailmaa, kuten ovat osoittaneet myös viime vuoden sisällä sosiaalisessa mediassa vaikuttaneet poliittiset liikkeet kuten Black Lives Matter ja Me Too, joihin Korpiola esityksessään viittasi.

Vaikka Korpiola toikin esityksessään erittäin selvästi ja hyvin julki sosiaalisen median ja mediayhteiskunnan synkät ja huonot puolet, hän myös ohjeisti esityksessään nuoria käyttämään vaikutusvaltaansa ja yksityisiä foorumejaan ja sosiaalisen median tilejään positiivisiin asioihin. Korpiolan puhe oli näin ollen hyvin suunnattu nuorista lukioikäisistä koostuvalle yleisölle. Tähän  kaikkeen liittyy myös kulttuuriälykkyyden taito, kyky ymmärtää erilaisia kulttuureja ja ihmisiä ja reaogoida esimerkiksi somessa nouseviin kohuihin suhteellisuudentajuisesti ja eettisesti perustellulla tavalla. Tätä Korpiola toivoisi kaikkien kehittävän.

Esityksessään Korpiola huomautti usein etenkin siitä, että meidän nyt 2018 lukiota käyvien nuorten sukupolvi on ensimmäinen, joka on näin laajoin mittasuhtein mukana internetissä ja sosiaalisessa mediassa eikä kukaan tiedä kuinka se vaikuttaa ja on vaikuttanut meihin ja meidän elämäämme, mutta toisin kuin monet muut Korpiola tuntui näkevän internetin läsnäolon hyvänä muutoksena ihmisten elämässä. Ehkä perinteiset painetut kirjat ovat monien nuorten kohdalla painuneet unholaan, mutta niiden tilalle on tullut jotain vaikutusvaltaista, joka voi oikeissa käsissä ja oikealla tavalla käytettynä ohjata maailman kohti positiivisia muutoksia.

Nea Väänänen