Siirry pääsisältöön

Historiamatka Berliiniin 16.-19.5.2018

Leppävaaran lukion ja Espoon yhteislyseon lukion historiamatka Berliiniin onnistui toistamiseen.

Lelun 9 oppilasta ja Espoon yhteislyseon lukion 7 oppilasta ja molempien opettajat tekivät yhteisen historiamatkan Saksaan, Berliiniin. Kurssi on soveltava ja avoin kaikille hakijoille. Kurssille valittiin oppilaita sopivuuden perusteella. Kriteereinä olivat historian ja myöskin Saksan arvosanat, kuin myöskin yleinen soveltuvuus itsenäisyyttä ja toisaalta ryhmätyötä vaativissa tehtävissä. Kaikkia halukkaita ei pystytty ottamaan mukaan, ja monta hyvää ehdokasta jäi vaille paikkaa kurssilla.

Tapasimme EYL:n opiskelijoiden kanssa kahden iltapäivän aikana, jolloin pidimme ennalta valmistellut esitykset liittyen Saksan historiaan 1900-luvulla. Pääpaino oli 1930-40-lukujen tapahtumissa, sekä kylmän sodan Berliinissä. Katsoimme myös yhdessä elokuvan liittyen juutalaisten kansanmurhaan.

Itse matkakohteeseen matkustimme keskiviikkona 16.5. ja vietimme neljä ohjelmantäytteistä päivää upean sään vallitessa. Ensimmäisenä päivänä kiersimme kaupungin keskustan tärkeimpiä historiallisia kohteita yhdessä oppaan kanssa. Toisena päivänä kävimme Sachsenhausenin keskitysleirimuseossa Oranienburgissa, Berliner Unterwelten -järjestön pommisuoja kierroksella, sekä katsoimme ulkoilmateatterissa Death of Stalin (2018) -elokuvan. Kolmas päivä piti sisällään kylmän sodan aikaan liittyviä vierailukohteita. Hahmotimme arkea suljetussa valtiossa DDR-museossa, vierilimme Hohenschönhausenin vankilassa ja Berliinin muuriin tutustuimme Berlin Wall Memorial -museossa.

Kurssi onnistui mitä parhaimmalla tavalla. Oppilaiden motivaatio opiskella historiaa sai hienon kannustimen ja Euroopan yhteinen menneisyys avautui henkilökohtaisen kokemisen kautta. Myös saksalainen kulttuuri kielen ja kanssakäymisen muodossa antoi oppilaille eväitä tulevaisuutta varten.

Esittelemme hyvin onnistunutta matkaa koulun yhteisessä tilaisuudessa lukuvuoden lopun tilaisuudessa. 








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syksyn 2022 ylioppilaan puhe

 Kuva: Erin Keskitalo Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä tietenkin syksyn 2022 tuoreet ylioppilaat. Minulla on suuri kunnia olla puhumassa tänään teille Leppävaaran lukion ylioppilasjuhlassa. Niin muuten myös äidin äitini piti aikanaan puheen omassa ylioppilasjuhlassaan. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella kaikkia tämän syksyn ylioppilaita. Olemme tehneet valtavan työn, joka palkitaan tänään. Ollaan siis itsestämme ylpeitä. Itselleni ainakin tämä on valtavan tärkeä päivä, koska tieni ylioppilaaksi ei ole ollenkaan ollut itsestäänselvyys. Muistellaan nyt hieman, millainen oli meidän lukiotaipaleemme Leppävaaran lukiossa. Melkein 3,5 vuotta sitten aloitimme lukion alkuperäisissä Leppävaaran lukion tiloissa. Edessämme olivat tällöin heti jo ensimmäiset haasteet: sisäilmaongelmainen koulu ja tietenkin tässä vaiheessa meille täysin uusi ja tuntematon lukio-opiskelu. Samaan aikaan oli myös aika alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita, kun suurimmalla osalla

Espoon monipuolisin ja suurin urheilupuisto vetää kaikenlaista porukkaa

Sateisena päivänä liikettä ei ole paljoa. Joukkueiden iltaharjoitukset eivät ole vielä alkaneet, joten tekonurmikentät ovat tyhjinä ja yleisurheilustadionilla on vain muutama ihminen.     Espoon suurimmassa urheilupuistossa riittää vilinää ja vilskettä aurinkoisina iltapäivinä. Kauniina päivinä puiston ytimessä on avoinna jäätelökioski, jossa ulkoilijat voivat hetken nauttia viileästä jäätelöstä ja lämpimästä kesäpäivästä. Etenkin Angry Birds -puistoon tulleet lapsiperheet käyvät jäätelöllä ja istahtavat hetkeksi alas. Angry Birds -puisto on todella suosittu aktiviteetti urheilupuistossa. Angry Birds -puiston vieressä oleva 1700 neliömetrin skeittiparkki on myös etenkin nuorten miesten ja poikien kesken suosittu. Monet työmatkapyöräilijät menevät myös urheilupuiston halki töihin aamulla sekä kotiin illalla. Uimahalli taas vetää monia senioreita puoleensa etenkin päivällä, jolloin on yleensä rauhallista.   “2800 katettua istumapaikkaa ja 1500 henkilön avokatsomo.” Puiston

Voitaisiinko sykemittareista luopua?

 Monet mittaavat omaa aktiivisuuttaan urheilukellolla tai sykemittarilla, mukaan lukien minä. Minun omassa äly- ja urheilukellossani on kolme aktiivisuusympyrää, jotka pitäisi päivän aikana saada täyteen. Monesti päivän lopussa harmittaa, kun rinkulat eivät olekaan täynnä ja menettää viikon putken, missä on saanut kaikki ympyrät täyteen päivittäin. Onneksi rinkuloiden tavoitemäärät saa säätää itse, jotta niihin voi laittaa itselle realistiset tavoitteet. Urheilukelloni ei myöskään ihan ymmärrä, että en voi esimerkiksi kokeen aikana yhtäkkiä nousta ja jaloitella, vaikka kello kuinka monta kertaa sanoo, että sen aika olisi nyt. Laitteen odotuksia ja neuvoja ei voi siis ihan aina täysin noudattaa.   Johanna Malinen toteaakin kolumnissaan “Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista” (Yle uutiset, 12.12.2019), kuinka nykyteknologian avulla kehosta voi mitata todella monia asioita. Nykypäivänä urheilukelloista ja sykemittareista näkee oman askelmäärän,