Siirry pääsisältöön

Historiamatka Berliiniin 16.-19.5.2018

Leppävaaran lukion ja Espoon yhteislyseon lukion historiamatka Berliiniin onnistui toistamiseen.

Lelun 9 oppilasta ja Espoon yhteislyseon lukion 7 oppilasta ja molempien opettajat tekivät yhteisen historiamatkan Saksaan, Berliiniin. Kurssi on soveltava ja avoin kaikille hakijoille. Kurssille valittiin oppilaita sopivuuden perusteella. Kriteereinä olivat historian ja myöskin Saksan arvosanat, kuin myöskin yleinen soveltuvuus itsenäisyyttä ja toisaalta ryhmätyötä vaativissa tehtävissä. Kaikkia halukkaita ei pystytty ottamaan mukaan, ja monta hyvää ehdokasta jäi vaille paikkaa kurssilla.

Tapasimme EYL:n opiskelijoiden kanssa kahden iltapäivän aikana, jolloin pidimme ennalta valmistellut esitykset liittyen Saksan historiaan 1900-luvulla. Pääpaino oli 1930-40-lukujen tapahtumissa, sekä kylmän sodan Berliinissä. Katsoimme myös yhdessä elokuvan liittyen juutalaisten kansanmurhaan.

Itse matkakohteeseen matkustimme keskiviikkona 16.5. ja vietimme neljä ohjelmantäytteistä päivää upean sään vallitessa. Ensimmäisenä päivänä kiersimme kaupungin keskustan tärkeimpiä historiallisia kohteita yhdessä oppaan kanssa. Toisena päivänä kävimme Sachsenhausenin keskitysleirimuseossa Oranienburgissa, Berliner Unterwelten -järjestön pommisuoja kierroksella, sekä katsoimme ulkoilmateatterissa Death of Stalin (2018) -elokuvan. Kolmas päivä piti sisällään kylmän sodan aikaan liittyviä vierailukohteita. Hahmotimme arkea suljetussa valtiossa DDR-museossa, vierilimme Hohenschönhausenin vankilassa ja Berliinin muuriin tutustuimme Berlin Wall Memorial -museossa.

Kurssi onnistui mitä parhaimmalla tavalla. Oppilaiden motivaatio opiskella historiaa sai hienon kannustimen ja Euroopan yhteinen menneisyys avautui henkilökohtaisen kokemisen kautta. Myös saksalainen kulttuuri kielen ja kanssakäymisen muodossa antoi oppilaille eväitä tulevaisuutta varten.

Esittelemme hyvin onnistunutta matkaa koulun yhteisessä tilaisuudessa lukuvuoden lopun tilaisuudessa. 








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Litteä maa - mitä Flat Earth Societyn päässä oikeasti pyörii?

  Ihmisten keskuudessa on pyörinyt iät ja ajat liuta erilaisia spekulaatioita maailmasta jossa elämme, mutta yksi niistä on noussut selvästi yli muiden: litteä maa .   Litteä maa on näkemys, jonka mukaan asuttamamme maa ei olekaan pallon muotoinen, vaan sen sijasta koostuukin kupolimaisesta taivaankannesta litteine olomuotoineen. Kyseistä näkemystä on pidetty luonnollisena mahdollisuutena monissa historiallisissa kulttuureissa peräti klassiseen kauteen saakka.   Kun tähtitiede kehittyi, kyseisestä väitteestä pyrittiin pääsemään eroon. Pythagoras oli ensimmäinen ihminen, joka aloitti tähtitieteellisen kehityksen ja sitä mukaa alkoi uskomaan litteään maahan. Silti monet filosofit uskoivat vielä tuohon aikaan maan olevan litteä, sillä todenperäisiä tutkimuksia siitä ei ollut.   Flat Earth Society , suomeksi Litteän Maan seura, on vuonna 1956 perustettu kansainvälinen seura, jonka tavoitteena on edistää näkemystä siitä, että maa on litteä. He uskovat tähän p...

Mitä jos media ottaa vallan?

  Pitkän kirjojen polttamisen parissa vietetyn päivän jälkeen Guy istahtaa kolmen seinätelevisionsa keskelle. Hän kutsuu vaimoaan Mildredia liittymään seuraansa, mutta ei kuule vastausta. Guy käy katsomassa ensin keittiöstä, sen jälkeen makuuhuoneesta, ja lopulta vaimo löytyykin makuuhuoneesta makoilemasta sängyn pohjalta. Guy on kääntymässä ympäri jättääkseen vaimonsa nukkumaan, mutta huomaa lattialla olevan tyhjän pilleripurkin. Hän soittaa välittömästi apua paikalle. Ray Bradburyn vuonna 1953 kirjoittama dystopia Fahrenheit 451 sijoittuu suurin piirtein nykyaikaan ja kertoo maailmasta, jossa palomiesten tehtävänä on polttaa kaikki kirjat ja sivistyneistö on vaiennettu. Kirjan päähenkilö on palomies nimeltä Guy Montag, joka pitää työstään, kunnes tapaa naapurin Clarissen, joka tutustuttaa Guyn sananvapauteen. Sitten Guy alkaakin kyseenalaistamaan, miksi kirjat pitää polttaa. Seuraavaksi hän kyseenalaistaa, miksi kaupungin yli lentää päivittäin pommittajia, miksi hänen vaimonsa...

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttu...