Siirry pääsisältöön

Historiamatka Berliiniin 16.-19.5.2018

Leppävaaran lukion ja Espoon yhteislyseon lukion historiamatka Berliiniin onnistui toistamiseen.

Lelun 9 oppilasta ja Espoon yhteislyseon lukion 7 oppilasta ja molempien opettajat tekivät yhteisen historiamatkan Saksaan, Berliiniin. Kurssi on soveltava ja avoin kaikille hakijoille. Kurssille valittiin oppilaita sopivuuden perusteella. Kriteereinä olivat historian ja myöskin Saksan arvosanat, kuin myöskin yleinen soveltuvuus itsenäisyyttä ja toisaalta ryhmätyötä vaativissa tehtävissä. Kaikkia halukkaita ei pystytty ottamaan mukaan, ja monta hyvää ehdokasta jäi vaille paikkaa kurssilla.

Tapasimme EYL:n opiskelijoiden kanssa kahden iltapäivän aikana, jolloin pidimme ennalta valmistellut esitykset liittyen Saksan historiaan 1900-luvulla. Pääpaino oli 1930-40-lukujen tapahtumissa, sekä kylmän sodan Berliinissä. Katsoimme myös yhdessä elokuvan liittyen juutalaisten kansanmurhaan.

Itse matkakohteeseen matkustimme keskiviikkona 16.5. ja vietimme neljä ohjelmantäytteistä päivää upean sään vallitessa. Ensimmäisenä päivänä kiersimme kaupungin keskustan tärkeimpiä historiallisia kohteita yhdessä oppaan kanssa. Toisena päivänä kävimme Sachsenhausenin keskitysleirimuseossa Oranienburgissa, Berliner Unterwelten -järjestön pommisuoja kierroksella, sekä katsoimme ulkoilmateatterissa Death of Stalin (2018) -elokuvan. Kolmas päivä piti sisällään kylmän sodan aikaan liittyviä vierailukohteita. Hahmotimme arkea suljetussa valtiossa DDR-museossa, vierilimme Hohenschönhausenin vankilassa ja Berliinin muuriin tutustuimme Berlin Wall Memorial -museossa.

Kurssi onnistui mitä parhaimmalla tavalla. Oppilaiden motivaatio opiskella historiaa sai hienon kannustimen ja Euroopan yhteinen menneisyys avautui henkilökohtaisen kokemisen kautta. Myös saksalainen kulttuuri kielen ja kanssakäymisen muodossa antoi oppilaille eväitä tulevaisuutta varten.

Esittelemme hyvin onnistunutta matkaa koulun yhteisessä tilaisuudessa lukuvuoden lopun tilaisuudessa. 








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttu...

Abien ajatuksia kirjallisuudesta

Äidinkielen viimeisen pakollisen opintojakson aluksi abit saivat kirjoittaa ajatuksiaan siitä, millä tavalla kirjallisuuden lukeminen vaikuttaa lukijaansa. Alla on koottuna joitakin poimintoja hyvistä ajatuksista, joita teksteissä nousi esiin.   ”Jokainen näkee maailman hieman eri tavalla. - - Teoksia lukiessa voi oivaltaa todellisuudesta jotain, mitä ei ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi.” ”Näiden henkilöiden [jotka lukevat paljon] puhetaito, sanavalinta sekä mielikuvitus ovat hyvin vahvoja. Heillä on valtavasti tietoa - - .” ”Lukemisesta saa eri näkökulmia asiaan ja ymmärtää myös paremmin muita.” ”Lukeminen auttaa meitä ymmärtämään, miltä toisista ihmisistä tuntuu.” ”On hassua, miten kirjan avaaminen tuntuu aivan kuin astuisi toiseen huoneeseen. Kaikki ympäröivät äänet hiljenevät, ja ainut asia edessäsi on kirjan maailma. Lukeminen on vähän kuin treeniä mielelle. Jokainen kappale pakottaa pysähtymään ja ajattelemaan. Siinä hetkessä huomaa ajattelevansa syvemmälle kuin selailless...

Litteä maa - mitä Flat Earth Societyn päässä oikeasti pyörii?

  Ihmisten keskuudessa on pyörinyt iät ja ajat liuta erilaisia spekulaatioita maailmasta jossa elämme, mutta yksi niistä on noussut selvästi yli muiden: litteä maa .   Litteä maa on näkemys, jonka mukaan asuttamamme maa ei olekaan pallon muotoinen, vaan sen sijasta koostuukin kupolimaisesta taivaankannesta litteine olomuotoineen. Kyseistä näkemystä on pidetty luonnollisena mahdollisuutena monissa historiallisissa kulttuureissa peräti klassiseen kauteen saakka.   Kun tähtitiede kehittyi, kyseisestä väitteestä pyrittiin pääsemään eroon. Pythagoras oli ensimmäinen ihminen, joka aloitti tähtitieteellisen kehityksen ja sitä mukaa alkoi uskomaan litteään maahan. Silti monet filosofit uskoivat vielä tuohon aikaan maan olevan litteä, sillä todenperäisiä tutkimuksia siitä ei ollut.   Flat Earth Society , suomeksi Litteän Maan seura, on vuonna 1956 perustettu kansainvälinen seura, jonka tavoitteena on edistää näkemystä siitä, että maa on litteä. He uskovat tähän p...