Siirry pääsisältöön

Ruotsin ja historian opintomatka Uppsalan

Leppävaaran lukiolla on tapana matkustaa Uppsalaan opiskelemaan historiaa ja ruotsia. Kurssi on RUB 6 ja Hi 5 yhdistelmä. Lähdimme matkalle aikaisin aamulla keskiviikkona 8.5 ja ensimmäinen päivä oli antoisa mutta raskas, johtuen yleisestä väsymyksestä ja kävelystä.

Olemme nähneet aivan mielettömiä nähtävyyksiä, kuten Tuomiokirkko, johon on haudattu muun muassa Kaarle Kustaa ja Carl von Linné. Lisäksi vierailimme Uppsalan yliopistossa, Uppsalan linnassa sekä Linnén puutarhassa. Carl von Linné on tunnettu ruotsalainen kasvitieteilijä, joka asui Uppsalassa.

Vaikka keskiviikkopäivä oli täynnä ohjelmaa niin omaakin aikaa löytyi esimerkiksi shoppailulle.

Torstaina 9.5 kävimme eräällä Uppsalan lukiolla (Rosendalsgymnasiet), jossa tutustuimme paikallisiin oppilaisiin ja koulurakennukseen. Saimme kuulla koulusta sekä heidän lukio-opiskeluistaan. Söimme myös koululla lounaan, joka oli paljon parempi kuin meidän omassa koulussamme Lepuskissa.

Tämän jälkeen suuntasimme kohti vanhaa Uppsalaa. Siellä pääsimme käymään museossa, jossa opimme paljon Uppsalan vanhan kaupungin historiasta. Pääsimme myös käymään paikallisten suurien kumpujen huipulla. Kummut ovat vanhoja pyhiä hautapaikkoja. Vanhan Uppsalan jälkeen meillä oli omaa aikaa ja käytimme sen kaupungilla kulkien, syöden ja nähtävyyksiä katsellen.

Huomasimme myös, että Ruotsissa ihmiset ovat paljon sosiaalisempia kuin Suomessa. Kaupassa kaikki myyjät tulivat aina juttelemaan ja paikallisessa pyöräilykisassa (jossa oli suomalaisiakin) juontaja tuli keskustelemaan meidän kanssamme. Tämän tapaista ei tapahdu Suomessa juurikaan koskaan.

Aamupala oli erittäin hyvä, vaikka puhutaankin hostellista. Huoneet olivat ihan mukavat, vaikkakin aika pienet. Osa porukasta innostui myös kokkaamaan tortilloja hostellin keittiössä. Vapaa-ajalla oli hyvin mukavaa ja hienoa kävellä kaduilla ja kaupoissa. Koska matka ei tapahtunut lomalla, vaan keskellä viikkoa, kadut olivat aika avaria, eikä siellä ollut kovinkaan ruuhkaista. Saimme itse valita missä söimme. Kaupungilla oli monia mukavia ravintoloita, joista pystyi valitsemaan mieluisimman. Jos halusi, pystyi myös mennä lepäämään hostellille, mutta silloin jäi paitsi Uppsalan hienosta kaupungista.

Matkalla tuli puhuttua ruotsia sekä englantia ja sanavarasto sekä luottamus omiin kykyihin kasvoi samalla.


Heini, Verna, Juho, Joonatan, Kalle, Miika, Oskari, Santeri, Aleksi, Juho ja Joona








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä jos media ottaa vallan?

  Pitkän kirjojen polttamisen parissa vietetyn päivän jälkeen Guy istahtaa kolmen seinätelevisionsa keskelle. Hän kutsuu vaimoaan Mildredia liittymään seuraansa, mutta ei kuule vastausta. Guy käy katsomassa ensin keittiöstä, sen jälkeen makuuhuoneesta, ja lopulta vaimo löytyykin makuuhuoneesta makoilemasta sängyn pohjalta. Guy on kääntymässä ympäri jättääkseen vaimonsa nukkumaan, mutta huomaa lattialla olevan tyhjän pilleripurkin. Hän soittaa välittömästi apua paikalle. Ray Bradburyn vuonna 1953 kirjoittama dystopia Fahrenheit 451 sijoittuu suurin piirtein nykyaikaan ja kertoo maailmasta, jossa palomiesten tehtävänä on polttaa kaikki kirjat ja sivistyneistö on vaiennettu. Kirjan päähenkilö on palomies nimeltä Guy Montag, joka pitää työstään, kunnes tapaa naapurin Clarissen, joka tutustuttaa Guyn sananvapauteen. Sitten Guy alkaakin kyseenalaistamaan, miksi kirjat pitää polttaa. Seuraavaksi hän kyseenalaistaa, miksi kaupungin yli lentää päivittäin pommittajia, miksi hänen vaimonsa...

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttu...

Keskimaa - paremmin tunnettuna Middle earth

Kun olin kymmenvuotias, äitini istutti minut sohvalle ja laittoi televisiosta elokuvan pyörimään. En osannut odottaa, kuinka iso osa tämä tulisi olemaan elämässäni ja varsinkin kasvaessani. Kyseessä oli John Ronald Reuel Tolkienin kirjoihin perustuva elokuva, Taru sormusten herrasta. Rakastuin maailmaan ja hahmoihin heti ensisilmäyksellä, joten olihan se tietenkin pakko myös katsoa Hobitit  heti perään. Olen myös lukenut molemmat kirjat, vaikkakin hieman elokuvien katsomisen jälkeen, koska lapsena yli 1000-sivuinen kirja ei houkuttanut. Tässä kirjoituksessa ajattelin kertoa maailmasta, mihin molemmat tarinat sijoittuvat. Alue tunnetaan nimellä “Keskimaa” (englanniksi “Middle earth”). Yleiskuva Keskimaasta on samankaltainen esimerkiksi 1700-luvun Skotlannin kanssa. Vanhanaikaiset kaupungit sekä kaunis luonto kattavat merkittävän osan maailman kuvasta. Keskimaata voidaan verrata esimerkiksi Eurooppaan, koska alueita on paljon, mutta jokainen eroaa toisistaan huomattavasti. On kau...