Nuorten univaikeudet ja vinkit hyvään uneen

Usein opiskelijat ovat väsyneitä huonosti nukutun yön jälkeen. Tämä vaikuttaa negatiivisesti oppimiseen ja opiskeluun.

Nuoret tarvitsevat noin 8 - 10 tuntia unta vuorokaudessa, mutta kuinka monella nuorella tämä toteutuu?

Unen merkitys jokapäiväiseen elämään on erittäin suuri. Hyvä uni vaikuttaa esimerkiksi mielialaan, keskittymiseen, fyysiseen kehitykseen (etenkin murrosiässä), ja unen on myös todettu vaikuttavan suoraan koulumenestykseen.

Uni on tärkeää myös henkisen ja fyysisen palautumisen kannalta, ja edellisenä päivänä opitut asiat jäävät pitkäaikaiseen muistiin, jos nukkuu tarpeeksi.

Riittävä uni auttaa luovuuteen, ja päättelykyky paranee hyvin nukutun yön jälkeen.

Väsymys voi tuoda päänsärkyä ja aiheuttaa riskin myös sairauksille, kuten diabetekselle.

Haastattelimme 30 ystäväämme unen määrästä, ja tulokset olivat aika karuja, jos vertaa tavoitteelliseen eli 8 - 10 tuntiin. Ainoastaan viisi koehenkilöä saavutti tavoitteellisen vähintään kahdeksan tunnin yöunen. Keskiarvona näille kaikille tuloksille oli suurin piirtein kuusi tuntia.

Monet luulevat, että jos viikonloppuna nukkuu paljon enemmän kuin arkena, se korvaisi arkena saadut univelat. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan olisi tärkeää, että uni olisi säännöllistä ja että joka yö nukkuisi suunnilleen saman verran, suunnilleen samaan aikaan.

Tietenkin sekin täytyy ymmärtää, että välillä vain nukkuu huonosti eikä kannata alkaa panikoimaan muutaman huonosti nukutun yö jälkeen. Ensimmäiseksi kannattaa tarkastella omaa vuorokausirytmiään: onko se säännöllinen vai poikkeaako nukkumaanmeno tai herääminen useasti.

Jos nukut huonosti, niin tässä vinkkejä, jotka voivat auttaa sinua.

-       Älä käytä elektroniikkaa noin puoleen tuntiin ennen nukkumaanmenoa.

-       Syö terveellisesti ja harrasta liikuntaa.

-       Nouse sängystä samaan aikaan.

-       Pidä huoneen lämpötila sopivana (noin 19 astetta).

-       Jos jokin asia stressaa tai vaivaa, niin puhu siitä ennen nukkumaanmenoa, ettei asia jäisi vaivaamaan.

-       Älä juo kofeiinipitoisia juomia muutamaan tuntiin ennen nukkumaanmenoa.

-       Syö hyvin, mutta älä liian raskaasti ennen nukkumaanmenoa.

Jos sinusta tuntuu, että sinua väsyttää, vaikka nukkuisit yli kahdeksan tuntia, voi olla syytä tarkastella omaa unenlaatuaan. Uni jaetaan nonREM ja REM-uniin. NonREM jaetaan neljään osaan, joista 1-2 ovat pinnallista unta ja 3-4 ovat syvää unta.

Syvän unen aikana rentoutuminen on täydellistä, ja syvässä unessa aivojen energiavarastot täyttyvät sekä kasvuhormonia erittyy. Syvän unen vaihe on tärkein kaikista univaiheista. Jos syvä uni jostain syystä keskeytyy tai jää lyhyeksi, ei ihminen tunne itseään välttämättä levänneeksi. Unen laatua lisäävät säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio.

NonREM-unen lisäksi on REM-uni, joka tunnetaan myös nimellä vilkeuni. Sen osuus unestamme on noin viidesosa, ja se nukutaan usein aamuyöllä tai aamulla.

Yhteiskunnallisen ja teknisen kehityksen myötä lievät unihäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa.

Viime vuosina tehtyjen tutkimusten perusteella unihäiriöt ja univaje ovat terveydellisiä riskejä.

Univaje altistaa stressille hyvin helposti, ja stressi vaikuttaa tietenkin nukkumiseen.

Univaje voi esimerkiksi aiheuttaa alzheimeria, sydänongelmia, depressiota ja altistaa onnettomuuksille, vaikeuttaa oppimista ja työn tekemisen laatu ja tehokkuus heikkenee. Unihäiriöihin on kuitenkin saatavilla apua. Monesti hoidoksi riittää kotihoito itse ilman apua, mutta on saatavilla myös lääkkeitä ja terapiaa.

Jos siis tiedät jo kärsiväsi univaikeuksista tai univajeesta, kannattaa heti jutella asiasta vanhemmille, lääkärille tai kouluterveydenhoitajalle.

Joona Säppi ja Jan Virtakangas

Unikyselyn tulokset:

1. 7h
2. 7h
3. 2h
4. 6h
5. 6,5h
6. 7.5h
7. 6,5h
8. 8h
9. 6h
10. 8h
11. 6h
12. 6h
13. 7h
14. 8h
15. 5h
16. 2h
17. 6.5h
18. 7,5h
19. 6h
20. 4h