Siirry pääsisältöön

Paluu juurille



On kesä vuonna 2006. Päiväkoti on juuri loppunut. Maria Ismailin mieltä kutkuttaa ensimmäinen ulkomaanmatka. Matka Somaliaan. Paluu juurille kiehtoo 6-vuotiasta Ismailia. Kolmen pitkän ja jännittävän lennon jälkeen Ismail saapuu Hargeisan kaupunkiin äitinsä ja isonveljen kanssa. Kentällä vastassa on neljä enoa, joita Maria Ismail ei ole nähnyt koskaan ennen. Uusi tilanne hämmentää, mutta mieli on helpottunut pitkän matkan päätyttyä.

Kukon kiekaisu herättää hiostavaan aamuun. Ensimmäinen päivä enojen kotona on täynnä intoa. Kaikki näyttää erilaiselta kuin Matinkylässä. Talo on rakennettu savesta ja sitä ympäröi aita, johon oli siroteltu lasinsiruja torjumaan ei-toivotut vieraat. Räiskyvät vierailut tuttavaperheiden luona ja upeat erämaat tekivät vaikutuksen. Ismailin äiti halusi näyttää lapsilleen elämän, jota on joskus elänyt.
                                                                                                              
Äärimmäinen köyhyys järkytti nuorta Ismailia. Hän näki hökkeleitä, jotka oli kasattu kaduilta löytyvistä materiaaleista. Ismail pääsi tutustumaan tällaisen perheen elämäntyyliin. Perheiden lapset myivät toreilla vanhempiensa käsintehtyjä koruja ja astioita. Koulua ei käyty. Ruuasta oli pulaa. Heidän ruokavalionsa koostuu valkoisesta riisistä ja vuohenmaidosta, jota perhe tarjosi myös vieraille. Annos tuntui erikoiselta tutun jauhelihakastikkeen ja perunan sijaan.

Kahden ja puolen kuukauden matka Somaliassa muutti Maria Ismailia pysyvästi. Kotiin palattuaan hän puhui eri lailla kuin kotiin jääneet sisarukset ja matkalta oli tarttunut maneereja, kuten käsien heiluttaminen puhuessa, ja ruoka tuntui oudolta. Ismail oli nähnyt niin paljon uutta, mitä ei heti unohtanut. Lähitulevaisuudessa oli ensimmäinen vuosi koulunpenkillä, ja se jännitti. Onneksi turvana on eskarista kavereita, jotka myös aloittivat Tiistilän koulun.

Jo seuraavana vuonna koitti uusi matka Somaliaan. Tiedossa oli äidin häät samaisessa Hargeisan kaupungissa. Matkaan lähtivät kaikki sisarukset. Häät oli jaettu kolmeen eri juhlaan, joissa Ismail toimi morsiusneitona. Hän oli valmistautunut tehtävään jo kotona. CD-soitin huudatti musiikkia ja Ismail asteli kuviteltua alttaria pitkin. Äiti oli sonnustautunut upeaan valkoiseen mekkoon, joka painui 7-vuotiaan tytön mieleen.

Paluu Suomeen tuntui luonnollisemmalta kuin ensimmäisen matkan jälkeen. Toinen luokka odotti Maria Ismailia. Muutto uuteen asuntoon toi uutta perheen elämään.  Äidin aviomies muutti Suomeen sisarensa kanssa. Ismail sai neljä uutta pikkusisarusta yhdeksän vuoden sisällä. Uusien sisarusten mukana tuli vastuu, ja  Ismaelista tuli perheen toinen äitihahmo.

Lukioon meneminen oli itsestäänselvyys. Äiti toivoi tyttärestään lääkäriä. Lukion toisena vuonna Ismailia rupesi kiinnostamaan päätöksiin vaikuttaminen. Hän oli aktiivinen oppilaskunnan toiminnassa ja toimi myös puheenjohtajana. Ismail on suorittanut ylioppilaskokeita ja muutama on vielä jäljellä. Lääkäriä Ismaelista ei tule, mutta vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin kiinnostaa.
                                                                                                                     Liisa Kammonen


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä jos media ottaa vallan?

  Pitkän kirjojen polttamisen parissa vietetyn päivän jälkeen Guy istahtaa kolmen seinätelevisionsa keskelle. Hän kutsuu vaimoaan Mildredia liittymään seuraansa, mutta ei kuule vastausta. Guy käy katsomassa ensin keittiöstä, sen jälkeen makuuhuoneesta, ja lopulta vaimo löytyykin makuuhuoneesta makoilemasta sängyn pohjalta. Guy on kääntymässä ympäri jättääkseen vaimonsa nukkumaan, mutta huomaa lattialla olevan tyhjän pilleripurkin. Hän soittaa välittömästi apua paikalle. Ray Bradburyn vuonna 1953 kirjoittama dystopia Fahrenheit 451 sijoittuu suurin piirtein nykyaikaan ja kertoo maailmasta, jossa palomiesten tehtävänä on polttaa kaikki kirjat ja sivistyneistö on vaiennettu. Kirjan päähenkilö on palomies nimeltä Guy Montag, joka pitää työstään, kunnes tapaa naapurin Clarissen, joka tutustuttaa Guyn sananvapauteen. Sitten Guy alkaakin kyseenalaistamaan, miksi kirjat pitää polttaa. Seuraavaksi hän kyseenalaistaa, miksi kaupungin yli lentää päivittäin pommittajia, miksi hänen vaimonsa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttu...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Keskimaa - paremmin tunnettuna Middle earth

Kun olin kymmenvuotias, äitini istutti minut sohvalle ja laittoi televisiosta elokuvan pyörimään. En osannut odottaa, kuinka iso osa tämä tulisi olemaan elämässäni ja varsinkin kasvaessani. Kyseessä oli John Ronald Reuel Tolkienin kirjoihin perustuva elokuva, Taru sormusten herrasta. Rakastuin maailmaan ja hahmoihin heti ensisilmäyksellä, joten olihan se tietenkin pakko myös katsoa Hobitit  heti perään. Olen myös lukenut molemmat kirjat, vaikkakin hieman elokuvien katsomisen jälkeen, koska lapsena yli 1000-sivuinen kirja ei houkuttanut. Tässä kirjoituksessa ajattelin kertoa maailmasta, mihin molemmat tarinat sijoittuvat. Alue tunnetaan nimellä “Keskimaa” (englanniksi “Middle earth”). Yleiskuva Keskimaasta on samankaltainen esimerkiksi 1700-luvun Skotlannin kanssa. Vanhanaikaiset kaupungit sekä kaunis luonto kattavat merkittävän osan maailman kuvasta. Keskimaata voidaan verrata esimerkiksi Eurooppaan, koska alueita on paljon, mutta jokainen eroaa toisistaan huomattavasti. On kau...
Lähetä kommentti
Lue lisää