Siirry pääsisältöön

Espoon monipuolisin ja suurin urheilupuisto vetää kaikenlaista porukkaa


Sateisena päivänä liikettä ei ole paljoa. Joukkueiden iltaharjoitukset eivät ole vielä alkaneet, joten tekonurmikentät ovat tyhjinä ja yleisurheilustadionilla on vain muutama ihminen.
  
Espoon suurimmassa urheilupuistossa riittää vilinää ja vilskettä aurinkoisina iltapäivinä. Kauniina päivinä puiston ytimessä on avoinna jäätelökioski, jossa ulkoilijat voivat hetken nauttia viileästä jäätelöstä ja lämpimästä kesäpäivästä. Etenkin Angry Birds -puistoon tulleet lapsiperheet käyvät jäätelöllä ja istahtavat hetkeksi alas. Angry Birds -puisto on todella suosittu aktiviteetti urheilupuistossa. Angry Birds -puiston vieressä oleva 1700 neliömetrin skeittiparkki on myös etenkin nuorten miesten ja poikien kesken suosittu. Monet työmatkapyöräilijät menevät myös urheilupuiston halki töihin aamulla sekä kotiin illalla. Uimahalli taas vetää monia senioreita puoleensa etenkin päivällä, jolloin on yleensä rauhallista.

 “2800 katettua istumapaikkaa ja 1500 henkilön avokatsomo.”

Puiston ylpeys on yleisurheilustadion, jossa on 2800 katettua istumapaikkaa ja 1500 henkilön avokatsomo. Stadionilla on järjestetty monia kilpailuja, kuten Kalevan kisat vuonna 2009 ja Stafettkarnevalen vuosina 2017 ja 2019.
      Leppävaaran yleisurheilustadion (wikipedia: Leppävaaran urheilupuisto)

Monipuolinen urheilupuisto sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Espoossa. Puisto on kävelymatkan päässä Leppävaaran asemalta, jonne on hyvät kulkuyhteydet junalla ja bussilla. Puiston lähettyvillä on myös paljon parkkipaikkoja, tosin varsinkin lämpiminä kesäpäivänä ja selkeillä talvisäillä parkkipaikat ovat täynnä ulkoilijoiden autoja.
         Kävelyreitti Leppävaaran asemalta Leppävaaran urheilupuistoon. (Google Maps)

Puistossa on monia liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia. Puistossa on kaksi tekonurmikenttää, yleisurheilustadion, yleisurheilun heittolajien harjoittelualue, koripallokenttä, kaksi tenniskenttää, jäähalli, palloiluhalli, pururata, skeittipuisto ja Angry Birds-puisto. Lisäksi urheilupuiston lähipellolla mutkittelee kuntokihara, joka on erityisen suosittu rullaluistelijoiden keskuudessa. Talvisin pururadalle tehdään hiihtolatu joko luonnonlumesta tai vähälumisena vuonna tykkilumen avulla. Leppävaaran urheilupuiston ladut ovat pääkaupunkiseudun suosituimpia ja monet tulevat reippailemaan haastaville laduille.



Leppävaaran urheilupuiston pururata on monipuolinen ja korkeuseroja omaava
(wikipedia: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Lepp%C3%A4vaaran_urheilupuisto_-_panoramio.jpg )

Alueella järjestetään monien urheiluseurojen toimintaa ja iltaisin seurat ovatkin pääosin varanneet kentät ja hallit. Leppävaaran urheilupuistossa toimii useita seuroja edustaen useita eri lajeja. Esimerkiksi FC Espoo, Leppävaaran Pallo, Leppävaaran Sisu, ESBO idrottsförening RF, Espoon hiihtoseura, Westend Indians ja Leppävaaran pyrintö. Toki vapaa-ajan liikkujalla on monia liikuntamahdollisuuksia arki-iltaisinkin. He voivat lenkkeillä pururadalla, uida maauimalassa, skeitata skeittiparkissa tai vaikkapa käydä ulkokuntosalilla. Kuntosaleja Leppävaaran urheilupuistossa on useita: kolme kaupungin maksullista sisäkuntosalia sekä kaksi maksutonta ulkokuntosalia.

Leppävaaran urheilupuisto on todellakin käymisen arvoinen paikka pidemmänkin matkan päästä.

                                                                 Aapo Halmeenmäki

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Litteä maa - mitä Flat Earth Societyn päässä oikeasti pyörii?

  Ihmisten keskuudessa on pyörinyt iät ja ajat liuta erilaisia spekulaatioita maailmasta jossa elämme, mutta yksi niistä on noussut selvästi yli muiden: litteä maa .   Litteä maa on näkemys, jonka mukaan asuttamamme maa ei olekaan pallon muotoinen, vaan sen sijasta koostuukin kupolimaisesta taivaankannesta litteine olomuotoineen. Kyseistä näkemystä on pidetty luonnollisena mahdollisuutena monissa historiallisissa kulttuureissa peräti klassiseen kauteen saakka.   Kun tähtitiede kehittyi, kyseisestä väitteestä pyrittiin pääsemään eroon. Pythagoras oli ensimmäinen ihminen, joka aloitti tähtitieteellisen kehityksen ja sitä mukaa alkoi uskomaan litteään maahan. Silti monet filosofit uskoivat vielä tuohon aikaan maan olevan litteä, sillä todenperäisiä tutkimuksia siitä ei ollut.   Flat Earth Society , suomeksi Litteän Maan seura, on vuonna 1956 perustettu kansainvälinen seura, jonka tavoitteena on edistää näkemystä siitä, että maa on litteä. He uskovat tähän p...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mitä jos media ottaa vallan?

  Pitkän kirjojen polttamisen parissa vietetyn päivän jälkeen Guy istahtaa kolmen seinätelevisionsa keskelle. Hän kutsuu vaimoaan Mildredia liittymään seuraansa, mutta ei kuule vastausta. Guy käy katsomassa ensin keittiöstä, sen jälkeen makuuhuoneesta, ja lopulta vaimo löytyykin makuuhuoneesta makoilemasta sängyn pohjalta. Guy on kääntymässä ympäri jättääkseen vaimonsa nukkumaan, mutta huomaa lattialla olevan tyhjän pilleripurkin. Hän soittaa välittömästi apua paikalle. Ray Bradburyn vuonna 1953 kirjoittama dystopia Fahrenheit 451 sijoittuu suurin piirtein nykyaikaan ja kertoo maailmasta, jossa palomiesten tehtävänä on polttaa kaikki kirjat ja sivistyneistö on vaiennettu. Kirjan päähenkilö on palomies nimeltä Guy Montag, joka pitää työstään, kunnes tapaa naapurin Clarissen, joka tutustuttaa Guyn sananvapauteen. Sitten Guy alkaakin kyseenalaistamaan, miksi kirjat pitää polttaa. Seuraavaksi hän kyseenalaistaa, miksi kaupungin yli lentää päivittäin pommittajia, miksi hänen vaimonsa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttu...
Lähetä kommentti
Lue lisää