Siirry pääsisältöön

Kirjoitukset ei niin kauheat

 



Kaikkia jännittävät yo-kirjoitukset, ja se on ymmärrettävää. Siellä kuitenkin testataan kaikkea lukion aikana oppimaamme. Itsekin pelkäsin kirjoituksia ja etenkin sitä, että koetilanne itsessään olisi niin ahdistava, että menisin ihan lukkoon. Mutta syksyllä mennessäni ensimmäistä kertaa kirjoituksiin se ei ollutkaan ihan odottamaani.

 

Minulla oli sellainen kuva, että kirjoitukset ovat tietynlainen viimeinen koitos. Opettajat olivat kyllä kertoneet, että aineita voi kirjoittaa uudestaan vielä valmistumisen jälkeenkin, mutta mielestäni se kuulosti typerältä. Nyt pitäisi osata ihan kaikki tai elämäni olisi pilalla. Pelkäsin kokeita sekä ihan salissa olemista. Englannin prelikin oli mennyt huonommin, kuin olisin ikinä odottanut. Olen aina ollut hyvä englannissa, joten en odottanut huonoa tulosta. Aloitin lukemisen noin kuukauden ennen kirjoituksia, vaikka olin lupaillut itselleni, että lukisin jo kesällä. Kirjoitin ruotsin ja englannin, joihin minulla oli molempiin Worddive. Minulle tuli kova kiire ehtiä lukea kirjoituksiin ja jatkaa muita kursseja samalla. Se oli mielestäni hirveää. Luin päivässä 3 - 4 tuntia ja sitten yritin väsätä läksyt kasaan. Olin todella uupunut, mutta sain onneksi molemmat Worddivet tehtyä. En tuntenut silti osaavani mitään.



Vaikka lukiessani minulla oli kova stressi päällä, itse koetilanteessa en tuntenut mitään. Ei paniikkia, ei stressiä. Tässä sitä nyt oltiin, olin opiskellut niin hyvin kuin voin ja toivottavasti osaan. Se tuntui ihan tavalliselta kokeelta. Englannista sain hyvän tuloksen, joka oli paljon preliä korkeampi. Ruotsin kirjoitan uudestaan keväällä, sillä en ollut kaukana tavoitteestani.

 

Koko kokemus ei ollutkaan niin kamala, kuin olin ajatellut. Olin myös lukuisten tuttavieni kanssa jutellut kirjoituksista ja sain tietää, että todella moni tosiaan kirjoittaa uudestaan aineita. Jopa valmistumisen jälkeen. Tämä poistaa hieman stressiäni, sillä keväällä minulla on jäljellä hankalammat aineet. Mutta en enää pelkää kirjoituksia samalla tavalla. Voin kirjoittaa ne uudestaan, jos haluan, mutta aion tietysti panostaa kovaa jo nyt. Tiedän myös, miten lukeminen kannattaa järjestää. Vaikka ehdin kuukaudessa saada Worddivet valmiiksi, pidemmällä ajanjaksolla opiskellessa olisin oppinut paljon enemmän sekä vähentänyt kuorman määrää per päivä. Nyt keväällä on enemmän kirjoitettavaa, joten pitää aloittaa paljon aiemmin lukeminen. Onneksi alkaa kuitenkin lukuloma, joka kyllä tukee jaksamista ja oppimista.

 

Kirjoitukset tulee ottaa vakavasti, mutta ei kannata stressata liikaa. Lukeminen kannattaa oikeasti aloittaa aikaisin, jotta ehtii opiskella hyvässä tahdissa ja aiheet todella jäävät päähän.

 

                                                                                                                                                                              Iiris Lehtomäki

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Parhaat kouluruoat Leppävaaran lukiossa

Koulumme tunnetaan erityisen hyvästä kouluruoasta, ja olen itse nyt päässyt nauttimaan siitä jo lähes kolmen vuoden ajan. Olen ollut todella tyytyväinen tarjoiluun ja jään ehdottomasti ikävöimään näitä Food and co -ravintola Metropolian tarjoamia lounaita. Tässä blogikirjoituksessa tulee erityismaininnat niille ruuille, joita tulen eniten ikävöimään lähdettyäni tästä koulusta. (Ei tule paremmuusjärjestyksessä ja kuvat ei ole koulustamme, mutta mielestäni näyttävät samalta kuin koulumme ruoat.) 1. Leipä  Niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin, niin Metropolian tarjoama leipä on aivan fantastista. Etenkin lämpimänä se on ehdottomasti päivän piristys, kun tämän mehevän leivän laittaa suuhunsa.                                                                        ...
Leppävaaran lukio koordinoi Erasmus+ hanketta Being a Global Citizen and Future Skills, jossa on mukana kumppanuuskoulut Puolan Czestochowasta sekä Espanjan Gandiasta. Projektiin liittyviä tapaamisia on järjestetty syksyllä 2018 Gandiassa ja keväällä 2019 Suomessa meidän koulussamme. Olimme matkalla 30.9.-4.10.2019 Puolassa, jossa projektin teemaa käsiteltiin kestävän kehityksen näkökulmasta.  Maanantai 30.9 (Ellie ja Maisa)  Maanantaina matkamme alkoi viiden herätyksellä. Matkasimme Helsingin lentokentälle ja hyppäsimme koneeseen joka suuntasi Puolaan. lentomme meni ilman ongelmia ja kahden tunnin lennon jälkeen saavuimme Krakovaan.  Saavuttuamme Krakovaan lähdimme minibussilla syömään tyypillistä ja herkullista  puolalaista ruokaa. Pojat ottivat hillittömän liha-annoksen puoliksi ja kaikki katsoivat kauhuissaan mahtavatko he jaksaa syödä koko annoksen. Kaikki olivat ravintolan jälkeen erittäin täysiä ja valmiina seuraavaan aktiviteettiin. R...

Hetki ennen pimeää

  On hetkiä, jotka pysäyttävät. Auringonlasku on yksi niistä. Taivas on täynnä erilaisia värejä ja maailma hohtaa ympärillä. Auringonlaskun näkymää ei voi ennustaa, joskus se hohtaa täytenä kultana, toisinaan pinkkinä, oranssina tai violettina. Ne eivät koskaan näytä samalta, mikä tuo jännitystä. Auringonlaskun aikana alkaa miettimään elämän tärkeimpiä asioita. Auringonlaskut muistuttavat siitä, että vaikka jokin loppuu, se ei välttämättä ole huono asia. Se voi olla kaunista, rauhallista ja antaa tilaa uudelle. Auringonlaskua katsoessani tunnen kiitollisuutta. Siinä hetkessä on helppo miettiä, mitä päivä on tuonut tullessaan. Mielestäni maailma on kauneimmillaan auringonlaskun aikaan. Kun aurinko alkaa painua horisonttiin ja valo katoaa, tuntuu kuin maailma hidastuisi hetkeksi. Otan mielelläni kuvia auringonlaskuista. Kuvista tulee aina erilaisia, mikä on siistiä. Mutta vaikka kuva olisi kuinka hyvä, se ei koskaan päihitä sitä, että näkisi auringonlaskun omin silmin.  Syysloma...