Siirry pääsisältöön

Kirjoitustaito on nykymaailman perusta

Kirjoitustaito on ollut yksi merkittävimmistä keksinnöistä, mitä ihminen on koskaan tehnyt.

Ilman kirjoitustaitoa ihmisten olisi todella vaikeaa jakaa ja säilyttää tietoa. Kirjoitustaito on myös iso osa ihmisten jokapäiväistä elämää, kuten kommunikaatiossa ja tiedon saannissa.
Kirjoitustaidon keksijät ovat sumerit, ja he keksivät sen noin 3000 vuotta eKr, nykyisen Etelä-Irakin
Eufrat- ja Tigrisjokien laaksoissa, jota sanotaan myös kaksoisvirtainmaaksi. Aluksi kirjoittamiseen
käytettiin kuvia aakkosten sijasta, kuten egyptiläisten hieroglyfit tai sumerien nuolenpääkirjoitus.
Vanhimmat sumerilaisten kirjoitukset ovat savitauluihin tehdyt kuitit, jotka arvioidaan olevan ajalta
3200 eKr. Nämä taulut on kirjoitettu kuvakirjoituksella. Sumerien kuvakirjoituksesta kehittyi noin 500
vuotta myöhemmin merkkeihin perustuva kirjoitus, joka oli sumerien nuolenpääkirjoitus. Egyptiläisten
hieroglyfikirjoitus on myös erittäin vanhaa, ja jotkut löydöt viittaavat myös siihen, että he hallitsivat
kirjoitustaidon jo jopa ennen sumereja. 
Kiinalaisten Shang-dynastian ajalta oleva kirjoitustapa on vanhin, jota vielä maailmassa käytetään.
Kiinasta on löydetty kymmeniätuhansia oraakkelin luita, joihin on kaiverrettu erilaisia kirjainmerkkejä.
Näiden luiden arvioidaan olevan ajalta 1500-1300 eKr. Ensimmäinen aakkosto keksittiin noin
2000-1500 eKr, seemiläisten toimesta. Seemiläisten aakkosto sai osittain vaikutteita äännekirjoituksen
suuntaan  muuttuneesta egyptiläisten hieroglyfikirjoituksesta. Aluksi aakkoskirjoituksissa äänteistä
merkittiin vain konsonantit, mutta kreikkalaiset alkoivat merkitä myös vokaaleja. Nykyisistä aakkostoista
suurin osa on seemiläisen aakkoston jälkeläisiä tai siitä kehittyneiden aakkosten innoittamia.
Kirjoitustaidon merkitystä on lopuksi lisännyt kirjapainotaidon keksiminen. 

Eeli Rantalahti
Lähteet: 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syksyn 2022 ylioppilaan puhe

 Kuva: Erin Keskitalo Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä tietenkin syksyn 2022 tuoreet ylioppilaat. Minulla on suuri kunnia olla puhumassa tänään teille Leppävaaran lukion ylioppilasjuhlassa. Niin muuten myös äidin äitini piti aikanaan puheen omassa ylioppilasjuhlassaan. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella kaikkia tämän syksyn ylioppilaita. Olemme tehneet valtavan työn, joka palkitaan tänään. Ollaan siis itsestämme ylpeitä. Itselleni ainakin tämä on valtavan tärkeä päivä, koska tieni ylioppilaaksi ei ole ollenkaan ollut itsestäänselvyys. Muistellaan nyt hieman, millainen oli meidän lukiotaipaleemme Leppävaaran lukiossa. Melkein 3,5 vuotta sitten aloitimme lukion alkuperäisissä Leppävaaran lukion tiloissa. Edessämme olivat tällöin heti jo ensimmäiset haasteet: sisäilmaongelmainen koulu ja tietenkin tässä vaiheessa meille täysin uusi ja tuntematon lukio-opiskelu. Samaan aikaan oli myös aika alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita, kun suurimmalla osalla
Lähetä kommentti
Lue lisää

Espoon monipuolisin ja suurin urheilupuisto vetää kaikenlaista porukkaa

Sateisena päivänä liikettä ei ole paljoa. Joukkueiden iltaharjoitukset eivät ole vielä alkaneet, joten tekonurmikentät ovat tyhjinä ja yleisurheilustadionilla on vain muutama ihminen.     Espoon suurimmassa urheilupuistossa riittää vilinää ja vilskettä aurinkoisina iltapäivinä. Kauniina päivinä puiston ytimessä on avoinna jäätelökioski, jossa ulkoilijat voivat hetken nauttia viileästä jäätelöstä ja lämpimästä kesäpäivästä. Etenkin Angry Birds -puistoon tulleet lapsiperheet käyvät jäätelöllä ja istahtavat hetkeksi alas. Angry Birds -puisto on todella suosittu aktiviteetti urheilupuistossa. Angry Birds -puiston vieressä oleva 1700 neliömetrin skeittiparkki on myös etenkin nuorten miesten ja poikien kesken suosittu. Monet työmatkapyöräilijät menevät myös urheilupuiston halki töihin aamulla sekä kotiin illalla. Uimahalli taas vetää monia senioreita puoleensa etenkin päivällä, jolloin on yleensä rauhallista.   “2800 katettua istumapaikkaa ja 1500 henkilön avokatsomo.” Puiston
Lähetä kommentti
Lue lisää

Voitaisiinko sykemittareista luopua?

 Monet mittaavat omaa aktiivisuuttaan urheilukellolla tai sykemittarilla, mukaan lukien minä. Minun omassa äly- ja urheilukellossani on kolme aktiivisuusympyrää, jotka pitäisi päivän aikana saada täyteen. Monesti päivän lopussa harmittaa, kun rinkulat eivät olekaan täynnä ja menettää viikon putken, missä on saanut kaikki ympyrät täyteen päivittäin. Onneksi rinkuloiden tavoitemäärät saa säätää itse, jotta niihin voi laittaa itselle realistiset tavoitteet. Urheilukelloni ei myöskään ihan ymmärrä, että en voi esimerkiksi kokeen aikana yhtäkkiä nousta ja jaloitella, vaikka kello kuinka monta kertaa sanoo, että sen aika olisi nyt. Laitteen odotuksia ja neuvoja ei voi siis ihan aina täysin noudattaa.   Johanna Malinen toteaakin kolumnissaan “Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista” (Yle uutiset, 12.12.2019), kuinka nykyteknologian avulla kehosta voi mitata todella monia asioita. Nykypäivänä urheilukelloista ja sykemittareista näkee oman askelmäärän,
Lähetä kommentti
Lue lisää