Siirry pääsisältöön

Kiroilemisen mahti?

Kiroilu eli voimasanojen käyttö tehostaa ja “vahvistaa” ilmaisua. Kiroilu on yleisesti paheksuttavaa, varsinkin keskustellessa tuntemattoman kanssa. Läheisten, esimerkiksi kavereiden kanssa kiroilu voi kuitenkin olla suvaitumpaa. Eräässä tutkimuksessa on todettu, että kiroilu vähentää kipua, mistä olemme ryhmässämme samaa mieltä. Kiroilu näkyy eri tavoin eri puolilla maailmaa. Suomen kielen kulttuuriin kuuluu kirosanoja, jotka liittyvät enimmäkseen kristinuskoon sekä sukuelimiin, kun taas esimerkiksi Espanjan kulttuurissa kirosanoihin liitttyy yleensä sana “äiti”.


 

Kiroilu näkyy ryhmäläistemme elämässä eri tavoin. Julianna toteaa kiroilevansa paljon, mutta koettaa vältellä sitä. Jashan kertoo kiroilevansa paljon, eikä oikeastaan välttele sitä. Emma taas myöntää kiroilevansa, mutta välttelee sitä vanhempien, sukulaisten ja esimerkiksi opettajien seurassa: “Johtuu luultavasti siitä, koska minulle on aina sanottu kiroilun olevan huono asia, ja saan siitä yleensä palautetta, jos kiroilen esimerkiksi vanhempien seurassa.” Netissä on erilaisia vanhemmilta tulleita mielipiteitä lasten kiroiluun liittyen. Osan mielestä kiroilu on ok, osan mielestä taas huono asia. Emma ja Jashan kertovat, että heidän vanhempansa reagoivat kiroilemiseen huomauttamalla asiasta, Juliannan vanhemmat eivät välttämättä reagoi kiroiluun, mutta veli huomauttelee siitä.

 Yhdysvaltalaispsykologit tekivät tutkimuksen, jossa nauhoitettiin 10 000 julkista kiroilutilannetta, joista huomattiin, kuinka monia eri merkityksiä kiroilulla voi olla (Linkki: https://www.hs.fi/elama/art-2000002776960.html). Kiroilun kerrotaan voivan parantaa vitsiä tai juttua, jota on kertomassa. Ryhmämme on tutkimuksen kanssa samaa mieltä, mutta mielestämme kirosanojen lisääminen ei kuitenkaan toimi kaikissa jutuissa, vaan tilanne pitää olla oikea ja sopiva kiroiluun. Mielestämme kiroilulla voi korostaa jutuissa tiettyjä sanoja, esimerkki kun ilmaisua “Mul oli tänään hyvä päivä” verrataan lauseeseen “Mul oli tänään ihan helvetin hyvä päivä”, niin huomataan, kuinka jälkimmäisessä lauseessa hyvä päivä korostuu kirosanan avulla. Kiroilun on myös todettu lisäävän uskottavuutta tarinaan, ja tätä testattiin arvioimalla kuvitteellisten tarinoiden uskottavuutta. Tutkimuksessa selvisi, että jos tarinaan oli lisätty satunnaisia kirosanoja, niin tarina oli uskottavampi. Olemme tästä ryhmämme kanssa samaa mieltä, sillä jos kyseisissä tarinoissa ei olisi yhtään kirosanaa, niin ne voisivat kuulostaa suunnitelluilta ja feikeiltä.

 

                                                           kirj. Emma Airisto, mukana Julianna ja Jashan

 

 

 

 

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttu...

Abien ajatuksia kirjallisuudesta

Äidinkielen viimeisen pakollisen opintojakson aluksi abit saivat kirjoittaa ajatuksiaan siitä, millä tavalla kirjallisuuden lukeminen vaikuttaa lukijaansa. Alla on koottuna joitakin poimintoja hyvistä ajatuksista, joita teksteissä nousi esiin.   ”Jokainen näkee maailman hieman eri tavalla. - - Teoksia lukiessa voi oivaltaa todellisuudesta jotain, mitä ei ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi.” ”Näiden henkilöiden [jotka lukevat paljon] puhetaito, sanavalinta sekä mielikuvitus ovat hyvin vahvoja. Heillä on valtavasti tietoa - - .” ”Lukemisesta saa eri näkökulmia asiaan ja ymmärtää myös paremmin muita.” ”Lukeminen auttaa meitä ymmärtämään, miltä toisista ihmisistä tuntuu.” ”On hassua, miten kirjan avaaminen tuntuu aivan kuin astuisi toiseen huoneeseen. Kaikki ympäröivät äänet hiljenevät, ja ainut asia edessäsi on kirjan maailma. Lukeminen on vähän kuin treeniä mielelle. Jokainen kappale pakottaa pysähtymään ja ajattelemaan. Siinä hetkessä huomaa ajattelevansa syvemmälle kuin selailless...

Litteä maa - mitä Flat Earth Societyn päässä oikeasti pyörii?

  Ihmisten keskuudessa on pyörinyt iät ja ajat liuta erilaisia spekulaatioita maailmasta jossa elämme, mutta yksi niistä on noussut selvästi yli muiden: litteä maa .   Litteä maa on näkemys, jonka mukaan asuttamamme maa ei olekaan pallon muotoinen, vaan sen sijasta koostuukin kupolimaisesta taivaankannesta litteine olomuotoineen. Kyseistä näkemystä on pidetty luonnollisena mahdollisuutena monissa historiallisissa kulttuureissa peräti klassiseen kauteen saakka.   Kun tähtitiede kehittyi, kyseisestä väitteestä pyrittiin pääsemään eroon. Pythagoras oli ensimmäinen ihminen, joka aloitti tähtitieteellisen kehityksen ja sitä mukaa alkoi uskomaan litteään maahan. Silti monet filosofit uskoivat vielä tuohon aikaan maan olevan litteä, sillä todenperäisiä tutkimuksia siitä ei ollut.   Flat Earth Society , suomeksi Litteän Maan seura, on vuonna 1956 perustettu kansainvälinen seura, jonka tavoitteena on edistää näkemystä siitä, että maa on litteä. He uskovat tähän p...