Kiroilemisen mahti?

Kiroilu eli voimasanojen käyttö tehostaa ja “vahvistaa” ilmaisua. Kiroilu on yleisesti paheksuttavaa, varsinkin keskustellessa tuntemattoman kanssa. Läheisten, esimerkiksi kavereiden kanssa kiroilu voi kuitenkin olla suvaitumpaa. Eräässä tutkimuksessa on todettu, että kiroilu vähentää kipua, mistä olemme ryhmässämme samaa mieltä. Kiroilu näkyy eri tavoin eri puolilla maailmaa. Suomen kielen kulttuuriin kuuluu kirosanoja, jotka liittyvät enimmäkseen kristinuskoon sekä sukuelimiin, kun taas esimerkiksi Espanjan kulttuurissa kirosanoihin liitttyy yleensä sana “äiti”.

 

Kiroilu näkyy ryhmäläistemme elämässä eri tavoin. Julianna toteaa kiroilevansa paljon, mutta koettaa vältellä sitä. Jashan kertoo kiroilevansa paljon, eikä oikeastaan välttele sitä. Emma taas myöntää kiroilevansa, mutta välttelee sitä vanhempien, sukulaisten ja esimerkiksi opettajien seurassa: “Johtuu luultavasti siitä, koska minulle on aina sanottu kiroilun olevan huono asia, ja saan siitä yleensä palautetta, jos kiroilen esimerkiksi vanhempien seurassa.” Netissä on erilaisia vanhemmilta tulleita mielipiteitä lasten kiroiluun liittyen. Osan mielestä kiroilu on ok, osan mielestä taas huono asia. Emma ja Jashan kertovat, että heidän vanhempansa reagoivat kiroilemiseen huomauttamalla asiasta, Juliannan vanhemmat eivät välttämättä reagoi kiroiluun, mutta veli huomauttelee siitä.

 Yhdysvaltalaispsykologit tekivät tutkimuksen, jossa nauhoitettiin 10 000 julkista kiroilutilannetta, joista huomattiin, kuinka monia eri merkityksiä kiroilulla voi olla (Linkki: https://www.hs.fi/elama/art-2000002776960.html). Kiroilun kerrotaan voivan parantaa vitsiä tai juttua, jota on kertomassa. Ryhmämme on tutkimuksen kanssa samaa mieltä, mutta mielestämme kirosanojen lisääminen ei kuitenkaan toimi kaikissa jutuissa, vaan tilanne pitää olla oikea ja sopiva kiroiluun. Mielestämme kiroilulla voi korostaa jutuissa tiettyjä sanoja, esimerkki kun ilmaisua “Mul oli tänään hyvä päivä” verrataan lauseeseen “Mul oli tänään ihan helvetin hyvä päivä”, niin huomataan, kuinka jälkimmäisessä lauseessa hyvä päivä korostuu kirosanan avulla. Kiroilun on myös todettu lisäävän uskottavuutta tarinaan, ja tätä testattiin arvioimalla kuvitteellisten tarinoiden uskottavuutta. Tutkimuksessa selvisi, että jos tarinaan oli lisätty satunnaisia kirosanoja, niin tarina oli uskottavampi. Olemme tästä ryhmämme kanssa samaa mieltä, sillä jos kyseisissä tarinoissa ei olisi yhtään kirosanaa, niin ne voisivat kuulostaa suunnitelluilta ja feikeiltä.

 

                                                           kirj. Emma Airisto, mukana Julianna ja Jashan