Siirry pääsisältöön

Differences between Irish and Finnish schools

The main differences between the two schools are how well behaved finnish pupils are compared to my Irish classmates. For example in Ireland people would be smashing walls, breaking chairs, destroying the toilets and just making it a rough day no matter what. Whereas here you can walk around the school without having to wait till the end of the day to go to the toilet or sitting in a seat that you don't have anything to worry about.

Another thing I like about Finnish schools is the length of classes and the 15-minute breaks between classes where in Ireland I had to run to make class on time or I would be in detention. The classes in Ireland would be 40 minutes long which in my opinion is way too short. I also love how everyday the timetable changes where in Ireland my day started and ended at the same time every single day.

However in Ireland I did feel a lot more comfortable knowing I could always tell my mum or dad to collect me or bring me something. Also in Ireland you had to bring your own lunch to school which in Finland is just unheard of. I do like the cafeteria here. It makes me feel like I am in a proper working environment.

The subjects here are also very different; for example in Ireland there would be choices of Woodwork, Metalwork, Home Economics and Science as a whole, not Chemistry, Biology and Physics as separate subjects. As in Finland you would find subjects like psychology etc.

Another thing that has changed is that Ireland’s school system is a lot more different than Finland’s as in that in Ireland you start school at 4 or 5 and here at 6 or 7 and that as you get older you move to a secondary school for 3 years and then a high school or lukio as they say here. Where in Ireland you spend 8 years in primary school and then 6 in secondary school.

                                                                            - William

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaihto-opiskelijamme Isabelle

  My name is Isabelle, I am 17, and I am an exchange student here in Finland for the 2023-2024 school year. I am from the United States, and from the state of Colorado, right in the middle. I like to draw and paint, write, collect things like bones, stuffed animals, and angel figurines. I also love music! I am a big fan of metal, punk, and goth music and subcultures.                    Here, I am a long ways from home, so I have noticed many similarities and differences in the two weeks (so far) of my exchange. But first, let me tell you about where I’m from! I live in Parker, CO which is about an hour south of denver. I live on the prairie, and have a perfect view of the mountains from my house. At my house, we have a horse pasture and backyard where we keep horses and chickens respectively! We also have two dogs. Parker is considered a medium-size town with 60,000 people living there, but by Finnish town standards it is a lot bigger! It is a mostly suburban town where commercial ne
Lähetä kommentti
Lue lisää

Syksyn 2022 ylioppilaan puhe

 Kuva: Erin Keskitalo Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä tietenkin syksyn 2022 tuoreet ylioppilaat. Minulla on suuri kunnia olla puhumassa tänään teille Leppävaaran lukion ylioppilasjuhlassa. Niin muuten myös äidin äitini piti aikanaan puheen omassa ylioppilasjuhlassaan. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella kaikkia tämän syksyn ylioppilaita. Olemme tehneet valtavan työn, joka palkitaan tänään. Ollaan siis itsestämme ylpeitä. Itselleni ainakin tämä on valtavan tärkeä päivä, koska tieni ylioppilaaksi ei ole ollenkaan ollut itsestäänselvyys. Muistellaan nyt hieman, millainen oli meidän lukiotaipaleemme Leppävaaran lukiossa. Melkein 3,5 vuotta sitten aloitimme lukion alkuperäisissä Leppävaaran lukion tiloissa. Edessämme olivat tällöin heti jo ensimmäiset haasteet: sisäilmaongelmainen koulu ja tietenkin tässä vaiheessa meille täysin uusi ja tuntematon lukio-opiskelu. Samaan aikaan oli myös aika alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita, kun suurimmalla osalla
Lähetä kommentti
Lue lisää

Voitaisiinko sykemittareista luopua?

 Monet mittaavat omaa aktiivisuuttaan urheilukellolla tai sykemittarilla, mukaan lukien minä. Minun omassa äly- ja urheilukellossani on kolme aktiivisuusympyrää, jotka pitäisi päivän aikana saada täyteen. Monesti päivän lopussa harmittaa, kun rinkulat eivät olekaan täynnä ja menettää viikon putken, missä on saanut kaikki ympyrät täyteen päivittäin. Onneksi rinkuloiden tavoitemäärät saa säätää itse, jotta niihin voi laittaa itselle realistiset tavoitteet. Urheilukelloni ei myöskään ihan ymmärrä, että en voi esimerkiksi kokeen aikana yhtäkkiä nousta ja jaloitella, vaikka kello kuinka monta kertaa sanoo, että sen aika olisi nyt. Laitteen odotuksia ja neuvoja ei voi siis ihan aina täysin noudattaa.   Johanna Malinen toteaakin kolumnissaan “Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista” (Yle uutiset, 12.12.2019), kuinka nykyteknologian avulla kehosta voi mitata todella monia asioita. Nykypäivänä urheilukelloista ja sykemittareista näkee oman askelmäärän,
Lähetä kommentti
Lue lisää