Siirry pääsisältöön

Keskimaa - paremmin tunnettuna Middle earth


Kun olin kymmenvuotias, äitini istutti minut sohvalle ja laittoi televisiosta elokuvan pyörimään. En osannut odottaa, kuinka iso osa tämä tulisi olemaan elämässäni ja varsinkin kasvaessani.

Kyseessä oli John Ronald Reuel Tolkienin kirjoihin perustuva elokuva, Taru sormusten herrasta.

Rakastuin maailmaan ja hahmoihin heti ensisilmäyksellä, joten olihan se tietenkin pakko myös katsoa Hobitit heti perään. Olen myös lukenut molemmat kirjat, vaikkakin hieman elokuvien katsomisen jälkeen, koska lapsena yli 1000-sivuinen kirja ei houkuttanut.

Tässä kirjoituksessa ajattelin kertoa maailmasta, mihin molemmat tarinat sijoittuvat. Alue tunnetaan nimellä “Keskimaa” (englanniksi “Middle earth”). Yleiskuva Keskimaasta on samankaltainen esimerkiksi 1700-luvun Skotlannin kanssa. Vanhanaikaiset kaupungit sekä kaunis luonto kattavat merkittävän osan maailman kuvasta. Keskimaata voidaan verrata esimerkiksi Eurooppaan, koska alueita on paljon, mutta jokainen eroaa toisistaan huomattavasti. On kaupunkeja, kyliä, metsiä, vuoria sekä maatiloja.

Kontu (The Shire) on molempien päähahmojen koti, jossa asuvat Hobitit. Tämä alue on esteettisesti kaunis sekä kotoisa. Talot ovat ruohorinteiden sisään kaivettuja koloja, joissa on pyöreät ovet ja kaunis etupuutarha.


Keskimaassa on myös synkkiä paikkoja, kuten Mordor. Mordor on karu, synkkä paikka, joka on ympäröity vuoristolla. Täällä asuvat tarinoiden pahan puolen armeijat, sekä päävihollinen Sauron.

                                 

Kaupunkeja on useampi, mutta kaunein sekä edistynein kaupunki näistä on Gondor. Gondor on suuri valkoinen rykelmä erilaisia taloja. Korkeimmalla kohdalla kaupunkia sijaitsee kuninkaan palatsi sekä valkoinen puu. 


Lisäksi pari kuvaa maastosta ympäri Keskimaata. 


                                                                                                                                                    - Laura

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaihto-opiskelijamme Isabelle

  My name is Isabelle, I am 17, and I am an exchange student here in Finland for the 2023-2024 school year. I am from the United States, and from the state of Colorado, right in the middle. I like to draw and paint, write, collect things like bones, stuffed animals, and angel figurines. I also love music! I am a big fan of metal, punk, and goth music and subcultures.                    Here, I am a long ways from home, so I have noticed many similarities and differences in the two weeks (so far) of my exchange. But first, let me tell you about where I’m from! I live in Parker, CO which is about an hour south of denver. I live on the prairie, and have a perfect view of the mountains from my house. At my house, we have a horse pasture and backyard where we keep horses and chickens respectively! We also have two dogs. Parker is considered a medium-size town with 60,000 people living there, but ...

Syksyn 2022 ylioppilaan puhe

 Kuva: Erin Keskitalo Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä tietenkin syksyn 2022 tuoreet ylioppilaat. Minulla on suuri kunnia olla puhumassa tänään teille Leppävaaran lukion ylioppilasjuhlassa. Niin muuten myös äidin äitini piti aikanaan puheen omassa ylioppilasjuhlassaan. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella kaikkia tämän syksyn ylioppilaita. Olemme tehneet valtavan työn, joka palkitaan tänään. Ollaan siis itsestämme ylpeitä. Itselleni ainakin tämä on valtavan tärkeä päivä, koska tieni ylioppilaaksi ei ole ollenkaan ollut itsestäänselvyys. Muistellaan nyt hieman, millainen oli meidän lukiotaipaleemme Leppävaaran lukiossa. Melkein 3,5 vuotta sitten aloitimme lukion alkuperäisissä Leppävaaran lukion tiloissa. Edessämme olivat tällöin heti jo ensimmäiset haasteet: sisäilmaongelmainen koulu ja tietenkin tässä vaiheessa meille täysin uusi ja tuntematon lukio-opiskelu. Samaan aikaan oli myös aika alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita, kun suurimmalla os...

Voitaisiinko sykemittareista luopua?

 Monet mittaavat omaa aktiivisuuttaan urheilukellolla tai sykemittarilla, mukaan lukien minä. Minun omassa äly- ja urheilukellossani on kolme aktiivisuusympyrää, jotka pitäisi päivän aikana saada täyteen. Monesti päivän lopussa harmittaa, kun rinkulat eivät olekaan täynnä ja menettää viikon putken, missä on saanut kaikki ympyrät täyteen päivittäin. Onneksi rinkuloiden tavoitemäärät saa säätää itse, jotta niihin voi laittaa itselle realistiset tavoitteet. Urheilukelloni ei myöskään ihan ymmärrä, että en voi esimerkiksi kokeen aikana yhtäkkiä nousta ja jaloitella, vaikka kello kuinka monta kertaa sanoo, että sen aika olisi nyt. Laitteen odotuksia ja neuvoja ei voi siis ihan aina täysin noudattaa.   Johanna Malinen toteaakin kolumnissaan “Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista” (Yle uutiset, 12.12.2019), kuinka nykyteknologian avulla kehosta voi mitata todella monia asioita. Nykypäivänä urheilukelloista ja sykemittareista näkee oman aske...