Siirry pääsisältöön

Lapset ja nuoret liikkuvat huolestuttavan vähän

 

 



Moni nuori lopettaa urheilemisen teini-iässä. Urheileminen on erittäin tärkeää, koska se tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä monilla eri tavoilla. On monia syitä, minkä takia nuoret lopettavat urheilemisen, esimerkiksi se, että kaverit eivät ole harrastuksessa mukana, se vie liikaa aikaa, urheilu on liian kilpailullista tai ei ole mahdollisuutta harrastaa.

Urheilu tukee lasten ja nuorten kehittymistä monilla tavoin. Liikunta on tärkeää luuston ja motoristen taitojen takia, ja sen avulla lapsi kehittyy kestävämmäksi ja taitavammaksi. Liikunta on myös erittäin tärkeää sosiaalisen vuorovaikutuksen takia. Nuoret oppivat luomaan sosiaalisia suhteita ja ylläpitämään niitä.  Urheiluharrastuksien myötä nuoret oppivat taitoja, joista on hyötyä tulevaisuudessakin, esimerkiksi erilaisten ihmisten kanssa toimiminen ja sitoutuminen johonkin asiaan.

Mielestäni nuorten urheilun lopettaminen on vakava ongelma, johon tulisi puuttua enemmän. Nuoria ei pidä pakottaa urheilemaan, mutta on väärin, jos nuori joutuu lopettamaan urheilun esimerkiksi huonon valmennuksen tai liian isojen paineiden takia. Nuoria pitäisi kannustaa harrastamaan urheilua vain huvikseen eikä painostaa heitä menestymään, sillä paine voi johtaa turhaan stressiin tai motivaation laskuun.

Lapsien ja nuorten urheilua pitäisi tukea mahdollisuuksien mukaan niin hyvin kuin vain pystytään, ja sen turvaaminen on tärkeää. Jatkuvat koronarajoitukset ja se, että urheilupaikat ovat kiinni, johtavat siihen, että nuoret lopettavat. Mielestäni on järkyttävää, miten moni muu koronan leviämisen kannalta haitallisempi paikka on auki ja nuorien harrastukset laitetaan kiinni. Urheiluharrastuksissa korona ei leviä niin paljon, että olisi järkevää sulkea urheilupaikat, sillä sulkemisen myötä nuoret kohtaavat monia muita vakavia ongelmia.

Nuorten liikkumisen väheneminen voi johtaa sairauksiin. Lihavuus on yksi riski, ja sen takia liikkumismahdollisuudet pitäisi turvata mahdollisimman hyvin tällaisena aikana eikä suinkaan poistaa niitä. Olisi myös tärkeää muistaa, että etenkin tällaisen pandemian vallitessa pitäisi pitää kiinni siitä, että kaikilla on mahdollisuus ylläpitää terveellisiä elämäntapoja, joista yksi on liikunta.

Yksi Suomessa vallitsevista ongelmista on myös syrjäytyminen. Liikunta on hyvä keino ehkäistä nuorten syrjäytymisongelmaa. Ryhmään kuulumisen tunne on on ihmisen perustarve, ja sen pitäisi olla jokaiselle mahdollinen. Monella nuorella urheiluharrastuksessa oleva ryhmä on erittäin tärkeä, jotta nuori tuntee kuuluvansa joukkoon, ja sen vieminen pois nuorelta on väärin.

                                                                                                   N.M.L.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Espoon monipuolisin ja suurin urheilupuisto vetää kaikenlaista porukkaa

Sateisena päivänä liikettä ei ole paljoa. Joukkueiden iltaharjoitukset eivät ole vielä alkaneet, joten tekonurmikentät ovat tyhjinä ja yleisurheilustadionilla on vain muutama ihminen.     Espoon suurimmassa urheilupuistossa riittää vilinää ja vilskettä aurinkoisina iltapäivinä. Kauniina päivinä puiston ytimessä on avoinna jäätelökioski, jossa ulkoilijat voivat hetken nauttia viileästä jäätelöstä ja lämpimästä kesäpäivästä. Etenkin Angry Birds -puistoon tulleet lapsiperheet käyvät jäätelöllä ja istahtavat hetkeksi alas. Angry Birds -puisto on todella suosittu aktiviteetti urheilupuistossa. Angry Birds -puiston vieressä oleva 1700 neliömetrin skeittiparkki on myös etenkin nuorten miesten ja poikien kesken suosittu. Monet työmatkapyöräilijät menevät myös urheilupuiston halki töihin aamulla sekä kotiin illalla. Uimahalli taas vetää monia senioreita puoleensa etenkin päivällä, jolloin on yleensä rauhallista.   “2800 katettua istumapaikkaa ja 1500 henkilön avokatsomo.” Puiston

Syksyn 2022 ylioppilaan puhe

 Kuva: Erin Keskitalo Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä tietenkin syksyn 2022 tuoreet ylioppilaat. Minulla on suuri kunnia olla puhumassa tänään teille Leppävaaran lukion ylioppilasjuhlassa. Niin muuten myös äidin äitini piti aikanaan puheen omassa ylioppilasjuhlassaan. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella kaikkia tämän syksyn ylioppilaita. Olemme tehneet valtavan työn, joka palkitaan tänään. Ollaan siis itsestämme ylpeitä. Itselleni ainakin tämä on valtavan tärkeä päivä, koska tieni ylioppilaaksi ei ole ollenkaan ollut itsestäänselvyys. Muistellaan nyt hieman, millainen oli meidän lukiotaipaleemme Leppävaaran lukiossa. Melkein 3,5 vuotta sitten aloitimme lukion alkuperäisissä Leppävaaran lukion tiloissa. Edessämme olivat tällöin heti jo ensimmäiset haasteet: sisäilmaongelmainen koulu ja tietenkin tässä vaiheessa meille täysin uusi ja tuntematon lukio-opiskelu. Samaan aikaan oli myös aika alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita, kun suurimmalla osalla

Voitaisiinko sykemittareista luopua?

 Monet mittaavat omaa aktiivisuuttaan urheilukellolla tai sykemittarilla, mukaan lukien minä. Minun omassa äly- ja urheilukellossani on kolme aktiivisuusympyrää, jotka pitäisi päivän aikana saada täyteen. Monesti päivän lopussa harmittaa, kun rinkulat eivät olekaan täynnä ja menettää viikon putken, missä on saanut kaikki ympyrät täyteen päivittäin. Onneksi rinkuloiden tavoitemäärät saa säätää itse, jotta niihin voi laittaa itselle realistiset tavoitteet. Urheilukelloni ei myöskään ihan ymmärrä, että en voi esimerkiksi kokeen aikana yhtäkkiä nousta ja jaloitella, vaikka kello kuinka monta kertaa sanoo, että sen aika olisi nyt. Laitteen odotuksia ja neuvoja ei voi siis ihan aina täysin noudattaa.   Johanna Malinen toteaakin kolumnissaan “Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista” (Yle uutiset, 12.12.2019), kuinka nykyteknologian avulla kehosta voi mitata todella monia asioita. Nykypäivänä urheilukelloista ja sykemittareista näkee oman askelmäärän,