Hyvinvointi jaetaan yleensä kolmeen osa-alueeseen. Hyvinvoinnin kolme osa-aluetta ovat psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi. Fyysistä hyvinvointia on helpoin hahmottaa, koska se on yleensä silmin havaittavaa. Fyysistä hyvinvointia on kolmesta osa-alueesta varmaan helpoin harjoittaa. Psyykkisen hyvinvoinnin huolenpidosta on tullut paljon suositumpaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitoon löytyy loputtomasti trendikkäitä vaihtoehtoja. Sosiaalinen hyvinvointi on kokemukseni mukaan vähiten esillä yhteiskunnassa. Kaikilta hyvinvoinnin osa-alueilta löytyy syviä kuoppia, joihin voi pudota. Hyvinvoinnin kaikki osa-alueet ovat vahvasti sidonnaisia toisiinsa. Länsimaisessa kulttuurissa omaa hyvinvointia pidetään tärkeänä, mutta tilanne ei ole sama kaikkialla, joissain kulttuureissa yhteiskunnan hyvinvointia pidetään tärkeämpänä kuin yksilön. Kumpi on tärkeämpi, yksilön vai yhteiskunnan hyvinvointi, ja miten ylipäätänsä voi parantaa hyvinvointiaan?
Fyysistä hyvinvointia on
helppo hahmottaa, koska sen näkee, fyysisesti. Elämme yhteiskunnassa, jossa
ihannoidaan laihuutta, mutta laiha keho ei ole aina terve keho. Anna Perho
kirjoittaa kolumnissa “Liikuntalahkolaiset” (Me Naiset 1/2019): “Liikunta on moderni jumala. Sitä ylistetään puheissa,
seurakunnat kokoontuvat pienimmilläkin paikkakunnilla palvelemaan sen
temppeliä, kehoa. Lahkolaiset kokoontuvat menoihin, joissa kiskotaan
traktorinrenkaita pitkin maata, kunnes rituaali hämärtää tajunnan.” Tämä on totta, liikunnasta on muodostunut jonkinlainen uskonto.
Kaikkien uskontojen tapaan siinä on hyviä ja huonoja puolia.
Fyysistä hyvinvointia voi
parantaa monella tavalla, liikkumalla ja syömällä, jopa joogaamalla ja
rentoutumalla. Liikunnan myötä kunto paranee, mikä vaikuttaa positiivisesti
jokapäiväiseen elämään. Liikunnan kautta voi saada paljon uusia ystäviä.
Liikunnan aikana aivoissa erittyy mielihyvähormoneja, mikä tarkoittaa sitä,
että ihmisten kuuluu liikkua. Terve ruokavalio edistää kehon ja aivojen
hyvinvointia. Monet lajit, esimerkiksi jooga, edistävät psyykkistä hyvinvointia
fyysisen hyvinvoinnin kautta. Jopa pelkkä rentoutuminen edistää fyysistä
hyvinvointia. Muistan, miten letkeä olo minulla oli viimeksi, kun tulin
saunasta.
Toisaalta fyysisen
hyvinvoinnin ihannoimisella on myös huonoja puolia. Pelkkä pakkomielle
liikuntaan aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita. Liiasta liikunnasta
menee ylikuntoon. Pakkomielle täydelliseen ruokavalioon aiheuttaa huonoja
psyykkisiä vaikutuksia ja stressiä. Liikunnan tunkeminen jo täyteen aikatauluun
voi tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Fyysinen terveys ja psyykkinen terveys
kulkevat käsi kädessä, vai kulkevatko?
Kävin juuri äsken
vessassa, mutta venyttelin matkalla sinne ja takaisin, nyt kirjoittaminen
tuntuu paljon helpommalta. Toisaalta olisin voinut venytellä liikaa, mikä olisi
vaikuttanut negatiivisesti kirjoittamiseen.
Liikuntaan on aina motiivi, minulla se oli se,
että kirjoittaminen helpottuisi, mutta liikunnan motiiveja on niin monta kuin
on maailmassa liikkujia. Yksi juoksee juoksumatolla laihtuakseen, toinen
juoksee valmistautuakseen maratoniin, ja kolmas juoksee juoksemisen ilosta.
Nykypäivänä
liikunnan taustalla on paljon ulkonäköpaineita ja ahdistusta, etenkin nuorilla.
Jos nuori tuntee riittämättömyyden tunnetta, hän yrittää korjata tilannetta
ulkonäöllä, koska ei ymmärrä vielä sitä, että täyttymys tulee sisältä eikä
siitä, mitä muut ajattelevat. Tietysti on kiva näyttää hyvältä, se tuo
itseluottamusta, mutta sille, mitä muut ajattelevat, annetaan liikaa arvoa
nyky-yhteiskunnassa. Ikävä kyllä laihtumisessa etenkin tytöt näkevät arvoa ja
haluavat sitä. Tämä johtaa kaikenlaisiin ongelmiin, niin fyysisiin kuin
psyykkisiin ja sosiaalisiin.
Psyykkistä
hyvinvointia voi edistää monella tavalla. Psyykkinen hyvinvointi on läsnä
kaikessa, mitä teemme, joten asenne vaikuttaa paljon. Jos asennoituu
negatiivisesti kouluun ja uskoo sen vaikuttavan huonosti psyykkiseen
hyvinvointiin, niin se tulee vaikuttamaan negatiivisesti psyykkiseen
hyvinvointiin. Jos asennoituu avoimesti ja positiivisesti asioihin, niin niillä
on todennäköisesti positiivinen vaikutus.
Psyykkiseen
hyvinvointiin vaikuttaa paljon stressi. “Stressi tunnettiin jo 1300-luvulla, jolloin se
tarkoitti vaikeuksia, vastoinkäymisiä ja ahdinkoa”, kirjoittaa Hannele
Tulonen kirja-arvostelussaan “Hyvä ja paha stressi” (HS 5.12.04). Stressiä on
ollut varmasti aikojen alusta, mutta se on ollut käsite vasta 700 vuotta. On
kuitenkin myös hyvää stressiä. Hyvää stressiä kutsutaan eustressiksi. Tulonen
kirjoittaa eustressin olevan peräisin modernin stressitutkimuksen isältä, Hans
Seyleltä. Eustressi on hyvää stressiä, jonka Tulonen kirjoittaa olevan mukana
silloin, kun saa työn luistamaan, oppii uutta ja rakastuu. Stressiä on siis
monenlaista, joten siihenkin pitää suhtautua avoimesti.
Ihminen on sosiaalinen
eläin, joten elämän sosiaalisella puolella on suuri vaikutus kaikkeen.
Sosiaaliset suhteet vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin.
Jos ei ole kavereita, psyykkinen hyvinvointi voi helposti mennä heikommaksi,
mutta kaverit eivät ole ehto hyvälle psyykkiselle hyvinvoinnille, koska jotkut
viihtyvät yksin. Kuten sanoin jo aikaisemmin, sosiaaliset paineet ovat iso syy
liikunnalle, mutta eihän tämä voi tarkoittaa sitä, että sosiaaliset paineet
ovat hyväksi. Vai onko sosiaalista painetta hyvää ja huonoa samalla tavalla
kuin stressiä on?
Tätä aihetta on vaikea
käsitellä, koska kaikki ovat yksilöitä, ja eri ihmisten suhtautumista ei voi
yleistää. Psyykkinen , sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi ovat todella
suuresti sidoksissa toisiinsa. Yleisen hyvinvoinnin lisääminen voi olla vaikeaa,
sillä kun alkaa käymään kuntosalilla, fyysinen hyvinvointi nousee, mutta
psyykkinen hyvinvointi voi laskea uusien paineiden takia. Tämän takia kaikkia
osa-alueita pitää työstää samaan aikaan. Tärkeintä on se, että yrittää
parhaansa kaikilla hyvinvoinnin alueilla.
-
S
Kommentit
Lähetä kommentti