Siirry pääsisältöön

Onko ulkonäköpaineista hyötyä vai haittaa?

 Hyvinvointi jaetaan yleensä kolmeen osa-alueeseen. Hyvinvoinnin kolme osa-aluetta ovat psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi. Fyysistä hyvinvointia on helpoin hahmottaa, koska se on yleensä silmin havaittavaa. Fyysistä hyvinvointia on kolmesta osa-alueesta varmaan helpoin harjoittaa. Psyykkisen hyvinvoinnin huolenpidosta on tullut paljon suositumpaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitoon löytyy loputtomasti trendikkäitä vaihtoehtoja. Sosiaalinen hyvinvointi on kokemukseni mukaan vähiten esillä yhteiskunnassa. Kaikilta hyvinvoinnin osa-alueilta löytyy syviä kuoppia, joihin voi pudota. Hyvinvoinnin kaikki osa-alueet ovat vahvasti sidonnaisia toisiinsa. Länsimaisessa kulttuurissa omaa hyvinvointia pidetään tärkeänä, mutta tilanne ei ole sama kaikkialla, joissain kulttuureissa yhteiskunnan hyvinvointia pidetään tärkeämpänä kuin yksilön. Kumpi on tärkeämpi, yksilön vai yhteiskunnan hyvinvointi, ja miten ylipäätänsä voi parantaa hyvinvointiaan?

                     

                      Fyysistä hyvinvointia on helppo hahmottaa, koska sen näkee, fyysisesti. Elämme yhteiskunnassa, jossa ihannoidaan laihuutta, mutta laiha keho ei ole aina terve keho. Anna Perho kirjoittaa kolumnissa “Liikuntalahkolaiset” (Me Naiset 1/2019): “Liikunta on moderni jumala. Sitä ylistetään puheissa, seurakunnat kokoontuvat pienimmilläkin paikkakunnilla palvelemaan sen temppeliä, kehoa. Lahkolaiset kokoontuvat menoihin, joissa kiskotaan traktorinrenkaita pitkin maata, kunnes rituaali hämärtää tajunnan.” Tämä on totta, liikunnasta on muodostunut jonkinlainen uskonto. Kaikkien uskontojen tapaan siinä on hyviä ja huonoja puolia.

 

                      Fyysistä hyvinvointia voi parantaa monella tavalla, liikkumalla ja syömällä, jopa joogaamalla ja rentoutumalla. Liikunnan myötä kunto paranee, mikä vaikuttaa positiivisesti jokapäiväiseen elämään. Liikunnan kautta voi saada paljon uusia ystäviä. Liikunnan aikana aivoissa erittyy mielihyvähormoneja, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisten kuuluu liikkua. Terve ruokavalio edistää kehon ja aivojen hyvinvointia. Monet lajit, esimerkiksi jooga, edistävät psyykkistä hyvinvointia fyysisen hyvinvoinnin kautta. Jopa pelkkä rentoutuminen edistää fyysistä hyvinvointia. Muistan, miten letkeä olo minulla oli viimeksi, kun tulin saunasta.

 

                      Toisaalta fyysisen hyvinvoinnin ihannoimisella on myös huonoja puolia. Pelkkä pakkomielle liikuntaan aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita. Liiasta liikunnasta menee ylikuntoon. Pakkomielle täydelliseen ruokavalioon aiheuttaa huonoja psyykkisiä vaikutuksia ja stressiä. Liikunnan tunkeminen jo täyteen aikatauluun voi tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Fyysinen terveys ja psyykkinen terveys kulkevat käsi kädessä, vai kulkevatko?

 

                      Kävin juuri äsken vessassa, mutta venyttelin matkalla sinne ja takaisin, nyt kirjoittaminen tuntuu paljon helpommalta. Toisaalta olisin voinut venytellä liikaa, mikä olisi vaikuttanut negatiivisesti kirjoittamiseen.

 

 Liikuntaan on aina motiivi, minulla se oli se, että kirjoittaminen helpottuisi, mutta liikunnan motiiveja on niin monta kuin on maailmassa liikkujia. Yksi juoksee juoksumatolla laihtuakseen, toinen juoksee valmistautuakseen maratoniin, ja kolmas juoksee juoksemisen ilosta.

Nykypäivänä liikunnan taustalla on paljon ulkonäköpaineita ja ahdistusta, etenkin nuorilla. Jos nuori tuntee riittämättömyyden tunnetta, hän yrittää korjata tilannetta ulkonäöllä, koska ei ymmärrä vielä sitä, että täyttymys tulee sisältä eikä siitä, mitä muut ajattelevat. Tietysti on kiva näyttää hyvältä, se tuo itseluottamusta, mutta sille, mitä muut ajattelevat, annetaan liikaa arvoa nyky-yhteiskunnassa. Ikävä kyllä laihtumisessa etenkin tytöt näkevät arvoa ja haluavat sitä. Tämä johtaa kaikenlaisiin ongelmiin, niin fyysisiin kuin psyykkisiin ja sosiaalisiin.

 

Psyykkistä hyvinvointia voi edistää monella tavalla. Psyykkinen hyvinvointi on läsnä kaikessa, mitä teemme, joten asenne vaikuttaa paljon. Jos asennoituu negatiivisesti kouluun ja uskoo sen vaikuttavan huonosti psyykkiseen hyvinvointiin, niin se tulee vaikuttamaan negatiivisesti psyykkiseen hyvinvointiin. Jos asennoituu avoimesti ja positiivisesti asioihin, niin niillä on todennäköisesti positiivinen vaikutus.

 

Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa paljon stressi. “Stressi tunnettiin jo 1300-luvulla, jolloin se tarkoitti vaikeuksia, vastoinkäymisiä ja ahdinkoa”, kirjoittaa Hannele Tulonen kirja-arvostelussaan “Hyvä ja paha stressi” (HS 5.12.04). Stressiä on ollut varmasti aikojen alusta, mutta se on ollut käsite vasta 700 vuotta. On kuitenkin myös hyvää stressiä. Hyvää stressiä kutsutaan eustressiksi. Tulonen kirjoittaa eustressin olevan peräisin modernin stressitutkimuksen isältä, Hans Seyleltä. Eustressi on hyvää stressiä, jonka Tulonen kirjoittaa olevan mukana silloin, kun saa työn luistamaan, oppii uutta ja rakastuu. Stressiä on siis monenlaista, joten siihenkin pitää suhtautua avoimesti.

 

                      Ihminen on sosiaalinen eläin, joten elämän sosiaalisella puolella on suuri vaikutus kaikkeen. Sosiaaliset suhteet vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Jos ei ole kavereita, psyykkinen hyvinvointi voi helposti mennä heikommaksi, mutta kaverit eivät ole ehto hyvälle psyykkiselle hyvinvoinnille, koska jotkut viihtyvät yksin. Kuten sanoin jo aikaisemmin, sosiaaliset paineet ovat iso syy liikunnalle, mutta eihän tämä voi tarkoittaa sitä, että sosiaaliset paineet ovat hyväksi. Vai onko sosiaalista painetta hyvää ja huonoa samalla tavalla kuin stressiä on?

 

                      Tätä aihetta on vaikea käsitellä, koska kaikki ovat yksilöitä, ja eri ihmisten suhtautumista ei voi yleistää. Psyykkinen , sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi ovat todella suuresti sidoksissa toisiinsa. Yleisen hyvinvoinnin lisääminen voi olla vaikeaa, sillä kun alkaa käymään kuntosalilla, fyysinen hyvinvointi nousee, mutta psyykkinen hyvinvointi voi laskea uusien paineiden takia. Tämän takia kaikkia osa-alueita pitää työstää samaan aikaan. Tärkeintä on se, että yrittää parhaansa kaikilla hyvinvoinnin alueilla.

 

-        S

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syksyn 2022 ylioppilaan puhe

 Kuva: Erin Keskitalo Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä tietenkin syksyn 2022 tuoreet ylioppilaat. Minulla on suuri kunnia olla puhumassa tänään teille Leppävaaran lukion ylioppilasjuhlassa. Niin muuten myös äidin äitini piti aikanaan puheen omassa ylioppilasjuhlassaan. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella kaikkia tämän syksyn ylioppilaita. Olemme tehneet valtavan työn, joka palkitaan tänään. Ollaan siis itsestämme ylpeitä. Itselleni ainakin tämä on valtavan tärkeä päivä, koska tieni ylioppilaaksi ei ole ollenkaan ollut itsestäänselvyys. Muistellaan nyt hieman, millainen oli meidän lukiotaipaleemme Leppävaaran lukiossa. Melkein 3,5 vuotta sitten aloitimme lukion alkuperäisissä Leppävaaran lukion tiloissa. Edessämme olivat tällöin heti jo ensimmäiset haasteet: sisäilmaongelmainen koulu ja tietenkin tässä vaiheessa meille täysin uusi ja tuntematon lukio-opiskelu. Samaan aikaan oli myös aika alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita, kun suurimmalla osalla

Espoon monipuolisin ja suurin urheilupuisto vetää kaikenlaista porukkaa

Sateisena päivänä liikettä ei ole paljoa. Joukkueiden iltaharjoitukset eivät ole vielä alkaneet, joten tekonurmikentät ovat tyhjinä ja yleisurheilustadionilla on vain muutama ihminen.     Espoon suurimmassa urheilupuistossa riittää vilinää ja vilskettä aurinkoisina iltapäivinä. Kauniina päivinä puiston ytimessä on avoinna jäätelökioski, jossa ulkoilijat voivat hetken nauttia viileästä jäätelöstä ja lämpimästä kesäpäivästä. Etenkin Angry Birds -puistoon tulleet lapsiperheet käyvät jäätelöllä ja istahtavat hetkeksi alas. Angry Birds -puisto on todella suosittu aktiviteetti urheilupuistossa. Angry Birds -puiston vieressä oleva 1700 neliömetrin skeittiparkki on myös etenkin nuorten miesten ja poikien kesken suosittu. Monet työmatkapyöräilijät menevät myös urheilupuiston halki töihin aamulla sekä kotiin illalla. Uimahalli taas vetää monia senioreita puoleensa etenkin päivällä, jolloin on yleensä rauhallista.   “2800 katettua istumapaikkaa ja 1500 henkilön avokatsomo.” Puiston

Voitaisiinko sykemittareista luopua?

 Monet mittaavat omaa aktiivisuuttaan urheilukellolla tai sykemittarilla, mukaan lukien minä. Minun omassa äly- ja urheilukellossani on kolme aktiivisuusympyrää, jotka pitäisi päivän aikana saada täyteen. Monesti päivän lopussa harmittaa, kun rinkulat eivät olekaan täynnä ja menettää viikon putken, missä on saanut kaikki ympyrät täyteen päivittäin. Onneksi rinkuloiden tavoitemäärät saa säätää itse, jotta niihin voi laittaa itselle realistiset tavoitteet. Urheilukelloni ei myöskään ihan ymmärrä, että en voi esimerkiksi kokeen aikana yhtäkkiä nousta ja jaloitella, vaikka kello kuinka monta kertaa sanoo, että sen aika olisi nyt. Laitteen odotuksia ja neuvoja ei voi siis ihan aina täysin noudattaa.   Johanna Malinen toteaakin kolumnissaan “Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista” (Yle uutiset, 12.12.2019), kuinka nykyteknologian avulla kehosta voi mitata todella monia asioita. Nykypäivänä urheilukelloista ja sykemittareista näkee oman askelmäärän,