Näin piimää mainostettiin tv:ssä 1990-luvulla. |
Äidinkielen ylioppilaskokeet olivat syksyllä 2018 ensimmäisen
kerran paitsi sähköiset myös uuden nimiset: tekstitaidon koe muuttui lukutaidon
kokeeksi ja esseekoe kirjoitustaidon kokeeksi. Kokeiden nimet korostavat sitä,
mistä niissä on kyse: lukutaidon koe mittaa kokelaan ymmärtävää, erittelevää ja
arvioivaa lukutaitoa, kun taas kirjoitustaidon kokeessa oman tekstin
tuottaminen on pääosassa. Siinäkin tosin pitää osata hyödyntää vähintään kahta
annetuista aineistovaihtoehdoista.
Kokeiden sähköisyys on mahdollistanut perinteisten
tekstiaineistojen rinnalle erilaiset video- ja äänitiedostot. Tämä lisää
erittelyn kenttää: varsinaisen tekstuaalisen viestin lisäksi täytyy huomioida ainakin
se, mitä näkyy, ja se, mitä kuuluu, eli visuaalisuus ja auditiivisuus.
Lukutaidon kokeessa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa
pääsee perehtymään mediateksteihin, toisessa osassa kaunokirjallisuuteen.
Syksyn 2018 lukutaidon kokeen tehtävissä pääsi esimerkiksi pohtimaan, miten
piimää myydään Valion mainoksessa, jota esitettiin televisiossa 1990-luvulla.
Kaunokirjallisuustehtävissä pääsi analysoimaan ja tulkitsemaan George
Saundersin novellia tai poimimaan Pyhimyksen räpistä runoudelle tyypillisiä
piirteitä.
Kirjoitustaidon kokeessa tulee kirjoittaa pohtiva, kantaa
ottava tai näkökulmia avaava teksti. Kokelaalle tarjotaan aiheita, joiden
pohjalta hänen tulee rajata näkökulmansa ja otsikoida tekstinsä sen mukaisesti.
Syksyn 2018 kirjoituksissa tarjolla oli erilaisia sanojen merkitykseen
liittyviä aiheita, esimerkiksi mitä hyvää tai pahaa sanoilla voi saada aikaan,
miten oman äänensä saa kuuluviin tai miten mielipiteen ilmaiseminen vaatii
rohkeutta. Aineistoina, joista tuli käyttää vähintään kahta, oli tarjolla
elokuvatraileri, Facebook-kirjoitus, H.C. Andersenin satu, muutama artikkeli,
blogikirjoitus ja videokatkelma.
Tämän kevään lukutaidon koe on tiistaina 12.3. ja
kirjoitustaidon koe perjantaina 22.3. On kiinnostavaa nähdä, millaisia aiheita
ja aineistoja kokeen laatijat ovat ottaneet mukaan. Kirjoituksiin valmistavissa
lukutaidon preliminäärikokeissa videoiden asema korostui tänä keväänä ehkä
hieman liiaksikin. Oli mahdollista valita ensimmäisen osan aineistoksi
valistusvideo ja toisen osan aineistoksi musiikkivideo. Ei ollut siis pakko
valita lainkaan luettavaa tekstiä, mikä hieman arveluttaa lukutaidon
monipuolisten taitojen mittaamisen kannalta. Toki nykyaikana elämme
kuvallisessa kulttuurissa eikä videoiden merkitystä voi sivuuttaa. Ei pidä
kuitenkaan unohtaa tekstien lukemisen ja ymmärtämisen tärkeyttä.
Satu Vesala
Kommentit
Lähetä kommentti