Siirry pääsisältöön

Uusi äidinkielen ylioppilaskoe

Näin piimää mainostettiin tv:ssä 1990-luvulla.



Äidinkielen ylioppilaskokeet olivat syksyllä 2018 ensimmäisen kerran paitsi sähköiset myös uuden nimiset: tekstitaidon koe muuttui lukutaidon kokeeksi ja esseekoe kirjoitustaidon kokeeksi. Kokeiden nimet korostavat sitä, mistä niissä on kyse: lukutaidon koe mittaa kokelaan ymmärtävää, erittelevää ja arvioivaa lukutaitoa, kun taas kirjoitustaidon kokeessa oman tekstin tuottaminen on pääosassa. Siinäkin tosin pitää osata hyödyntää vähintään kahta annetuista aineistovaihtoehdoista.

Kokeiden sähköisyys on mahdollistanut perinteisten tekstiaineistojen rinnalle erilaiset video- ja äänitiedostot. Tämä lisää erittelyn kenttää: varsinaisen tekstuaalisen viestin lisäksi täytyy huomioida ainakin se, mitä näkyy, ja se, mitä kuuluu, eli visuaalisuus ja auditiivisuus.

Lukutaidon kokeessa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa pääsee perehtymään mediateksteihin, toisessa osassa kaunokirjallisuuteen. Syksyn 2018 lukutaidon kokeen tehtävissä pääsi esimerkiksi pohtimaan, miten piimää myydään Valion mainoksessa, jota esitettiin televisiossa 1990-luvulla. Kaunokirjallisuustehtävissä pääsi analysoimaan ja tulkitsemaan George Saundersin novellia tai poimimaan Pyhimyksen räpistä runoudelle tyypillisiä piirteitä.

Kirjoitustaidon kokeessa tulee kirjoittaa pohtiva, kantaa ottava tai näkökulmia avaava teksti. Kokelaalle tarjotaan aiheita, joiden pohjalta hänen tulee rajata näkökulmansa ja otsikoida tekstinsä sen mukaisesti. Syksyn 2018 kirjoituksissa tarjolla oli erilaisia sanojen merkitykseen liittyviä aiheita, esimerkiksi mitä hyvää tai pahaa sanoilla voi saada aikaan, miten oman äänensä saa kuuluviin tai miten mielipiteen ilmaiseminen vaatii rohkeutta. Aineistoina, joista tuli käyttää vähintään kahta, oli tarjolla elokuvatraileri, Facebook-kirjoitus, H.C. Andersenin satu, muutama artikkeli, blogikirjoitus ja videokatkelma.

Tämän kevään lukutaidon koe on tiistaina 12.3. ja kirjoitustaidon koe perjantaina 22.3. On kiinnostavaa nähdä, millaisia aiheita ja aineistoja kokeen laatijat ovat ottaneet mukaan. Kirjoituksiin valmistavissa lukutaidon preliminäärikokeissa videoiden asema korostui tänä keväänä ehkä hieman liiaksikin. Oli mahdollista valita ensimmäisen osan aineistoksi valistusvideo ja toisen osan aineistoksi musiikkivideo. Ei ollut siis pakko valita lainkaan luettavaa tekstiä, mikä hieman arveluttaa lukutaidon monipuolisten taitojen mittaamisen kannalta. Toki nykyaikana elämme kuvallisessa kulttuurissa eikä videoiden merkitystä voi sivuuttaa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa tekstien lukemisen ja ymmärtämisen tärkeyttä.
                                                                                               Satu Vesala

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaihto-opiskelijamme Isabelle

  My name is Isabelle, I am 17, and I am an exchange student here in Finland for the 2023-2024 school year. I am from the United States, and from the state of Colorado, right in the middle. I like to draw and paint, write, collect things like bones, stuffed animals, and angel figurines. I also love music! I am a big fan of metal, punk, and goth music and subcultures.                    Here, I am a long ways from home, so I have noticed many similarities and differences in the two weeks (so far) of my exchange. But first, let me tell you about where I’m from! I live in Parker, CO which is about an hour south of denver. I live on the prairie, and have a perfect view of the mountains from my house. At my house, we have a horse pasture and backyard where we keep horses and chickens respectively! We also have two dogs. Parker is considered a medium-size town with 60,000 people living there, but by Finnish town standards it is a lot bigger! It is a mostly suburban town where commercial ne
Lähetä kommentti
Lue lisää

Syksyn 2022 ylioppilaan puhe

 Kuva: Erin Keskitalo Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä tietenkin syksyn 2022 tuoreet ylioppilaat. Minulla on suuri kunnia olla puhumassa tänään teille Leppävaaran lukion ylioppilasjuhlassa. Niin muuten myös äidin äitini piti aikanaan puheen omassa ylioppilasjuhlassaan. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella kaikkia tämän syksyn ylioppilaita. Olemme tehneet valtavan työn, joka palkitaan tänään. Ollaan siis itsestämme ylpeitä. Itselleni ainakin tämä on valtavan tärkeä päivä, koska tieni ylioppilaaksi ei ole ollenkaan ollut itsestäänselvyys. Muistellaan nyt hieman, millainen oli meidän lukiotaipaleemme Leppävaaran lukiossa. Melkein 3,5 vuotta sitten aloitimme lukion alkuperäisissä Leppävaaran lukion tiloissa. Edessämme olivat tällöin heti jo ensimmäiset haasteet: sisäilmaongelmainen koulu ja tietenkin tässä vaiheessa meille täysin uusi ja tuntematon lukio-opiskelu. Samaan aikaan oli myös aika alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita, kun suurimmalla osalla
Lähetä kommentti
Lue lisää

Voitaisiinko sykemittareista luopua?

 Monet mittaavat omaa aktiivisuuttaan urheilukellolla tai sykemittarilla, mukaan lukien minä. Minun omassa äly- ja urheilukellossani on kolme aktiivisuusympyrää, jotka pitäisi päivän aikana saada täyteen. Monesti päivän lopussa harmittaa, kun rinkulat eivät olekaan täynnä ja menettää viikon putken, missä on saanut kaikki ympyrät täyteen päivittäin. Onneksi rinkuloiden tavoitemäärät saa säätää itse, jotta niihin voi laittaa itselle realistiset tavoitteet. Urheilukelloni ei myöskään ihan ymmärrä, että en voi esimerkiksi kokeen aikana yhtäkkiä nousta ja jaloitella, vaikka kello kuinka monta kertaa sanoo, että sen aika olisi nyt. Laitteen odotuksia ja neuvoja ei voi siis ihan aina täysin noudattaa.   Johanna Malinen toteaakin kolumnissaan “Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista” (Yle uutiset, 12.12.2019), kuinka nykyteknologian avulla kehosta voi mitata todella monia asioita. Nykypäivänä urheilukelloista ja sykemittareista näkee oman askelmäärän,
Lähetä kommentti
Lue lisää