Siirry pääsisältöön

Uusi äidinkielen ylioppilaskoe

Näin piimää mainostettiin tv:ssä 1990-luvulla.



Äidinkielen ylioppilaskokeet olivat syksyllä 2018 ensimmäisen kerran paitsi sähköiset myös uuden nimiset: tekstitaidon koe muuttui lukutaidon kokeeksi ja esseekoe kirjoitustaidon kokeeksi. Kokeiden nimet korostavat sitä, mistä niissä on kyse: lukutaidon koe mittaa kokelaan ymmärtävää, erittelevää ja arvioivaa lukutaitoa, kun taas kirjoitustaidon kokeessa oman tekstin tuottaminen on pääosassa. Siinäkin tosin pitää osata hyödyntää vähintään kahta annetuista aineistovaihtoehdoista.

Kokeiden sähköisyys on mahdollistanut perinteisten tekstiaineistojen rinnalle erilaiset video- ja äänitiedostot. Tämä lisää erittelyn kenttää: varsinaisen tekstuaalisen viestin lisäksi täytyy huomioida ainakin se, mitä näkyy, ja se, mitä kuuluu, eli visuaalisuus ja auditiivisuus.

Lukutaidon kokeessa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa pääsee perehtymään mediateksteihin, toisessa osassa kaunokirjallisuuteen. Syksyn 2018 lukutaidon kokeen tehtävissä pääsi esimerkiksi pohtimaan, miten piimää myydään Valion mainoksessa, jota esitettiin televisiossa 1990-luvulla. Kaunokirjallisuustehtävissä pääsi analysoimaan ja tulkitsemaan George Saundersin novellia tai poimimaan Pyhimyksen räpistä runoudelle tyypillisiä piirteitä.

Kirjoitustaidon kokeessa tulee kirjoittaa pohtiva, kantaa ottava tai näkökulmia avaava teksti. Kokelaalle tarjotaan aiheita, joiden pohjalta hänen tulee rajata näkökulmansa ja otsikoida tekstinsä sen mukaisesti. Syksyn 2018 kirjoituksissa tarjolla oli erilaisia sanojen merkitykseen liittyviä aiheita, esimerkiksi mitä hyvää tai pahaa sanoilla voi saada aikaan, miten oman äänensä saa kuuluviin tai miten mielipiteen ilmaiseminen vaatii rohkeutta. Aineistoina, joista tuli käyttää vähintään kahta, oli tarjolla elokuvatraileri, Facebook-kirjoitus, H.C. Andersenin satu, muutama artikkeli, blogikirjoitus ja videokatkelma.

Tämän kevään lukutaidon koe on tiistaina 12.3. ja kirjoitustaidon koe perjantaina 22.3. On kiinnostavaa nähdä, millaisia aiheita ja aineistoja kokeen laatijat ovat ottaneet mukaan. Kirjoituksiin valmistavissa lukutaidon preliminäärikokeissa videoiden asema korostui tänä keväänä ehkä hieman liiaksikin. Oli mahdollista valita ensimmäisen osan aineistoksi valistusvideo ja toisen osan aineistoksi musiikkivideo. Ei ollut siis pakko valita lainkaan luettavaa tekstiä, mikä hieman arveluttaa lukutaidon monipuolisten taitojen mittaamisen kannalta. Toki nykyaikana elämme kuvallisessa kulttuurissa eikä videoiden merkitystä voi sivuuttaa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa tekstien lukemisen ja ymmärtämisen tärkeyttä.
                                                                                               Satu Vesala

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Litteä maa - mitä Flat Earth Societyn päässä oikeasti pyörii?

  Ihmisten keskuudessa on pyörinyt iät ja ajat liuta erilaisia spekulaatioita maailmasta jossa elämme, mutta yksi niistä on noussut selvästi yli muiden: litteä maa .   Litteä maa on näkemys, jonka mukaan asuttamamme maa ei olekaan pallon muotoinen, vaan sen sijasta koostuukin kupolimaisesta taivaankannesta litteine olomuotoineen. Kyseistä näkemystä on pidetty luonnollisena mahdollisuutena monissa historiallisissa kulttuureissa peräti klassiseen kauteen saakka.   Kun tähtitiede kehittyi, kyseisestä väitteestä pyrittiin pääsemään eroon. Pythagoras oli ensimmäinen ihminen, joka aloitti tähtitieteellisen kehityksen ja sitä mukaa alkoi uskomaan litteään maahan. Silti monet filosofit uskoivat vielä tuohon aikaan maan olevan litteä, sillä todenperäisiä tutkimuksia siitä ei ollut.   Flat Earth Society , suomeksi Litteän Maan seura, on vuonna 1956 perustettu kansainvälinen seura, jonka tavoitteena on edistää näkemystä siitä, että maa on litteä. He uskovat tähän p...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mitä jos media ottaa vallan?

  Pitkän kirjojen polttamisen parissa vietetyn päivän jälkeen Guy istahtaa kolmen seinätelevisionsa keskelle. Hän kutsuu vaimoaan Mildredia liittymään seuraansa, mutta ei kuule vastausta. Guy käy katsomassa ensin keittiöstä, sen jälkeen makuuhuoneesta, ja lopulta vaimo löytyykin makuuhuoneesta makoilemasta sängyn pohjalta. Guy on kääntymässä ympäri jättääkseen vaimonsa nukkumaan, mutta huomaa lattialla olevan tyhjän pilleripurkin. Hän soittaa välittömästi apua paikalle. Ray Bradburyn vuonna 1953 kirjoittama dystopia Fahrenheit 451 sijoittuu suurin piirtein nykyaikaan ja kertoo maailmasta, jossa palomiesten tehtävänä on polttaa kaikki kirjat ja sivistyneistö on vaiennettu. Kirjan päähenkilö on palomies nimeltä Guy Montag, joka pitää työstään, kunnes tapaa naapurin Clarissen, joka tutustuttaa Guyn sananvapauteen. Sitten Guy alkaakin kyseenalaistamaan, miksi kirjat pitää polttaa. Seuraavaksi hän kyseenalaistaa, miksi kaupungin yli lentää päivittäin pommittajia, miksi hänen vaimonsa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttu...
Lähetä kommentti
Lue lisää