Siirry pääsisältöön

Onko e-urheilu urheilua?



E-urheilu eli elektroninen urheilu kasvaa tällä hetkellä kovaa vauhtia niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. E-urheilussa mitataan taitoja tietokone- ja konsolipeleissä, ja lajin huipulle pyrkivät yhä useammat. Isot rahapalkinnot houkuttelevat nuoria pelaajia lajin pariin, ja ammattilaiseksi pääsy vaatiikin paljon töitä ja lahjakkuutta. Tästä syntyykin kysymys: lasketaanko e-urheilu urheiluksi? 

E-urheilu jakaa mielipiteitä todella paljon. Monet aikuiset ovatkin huolissaan nuorten tulevaisuudesta ja siitä, pelaavatko nykypäivän nuoret vain tietokoneilla eivätkä tee mitään muuta. E-urheilussa on paljon yhtäläisyyksiä “normaalien” urheilulajien kanssa. Vaikka e-urheilua harrastetaan yleensä istualtaan, voi sitä harrastaa myös liikkuen. Esimerkiksi tanssista ja autourheilusta on tehty pelejä e-urheiluun, ja niissä liikutaan kuin “urheilussa”. En ole siitä mieltä, että e-urheilu täyttää kaikkia urheilun kriteereitä, mutta täyttää se joitakin. Esimerkiksi kansainvälinen olympiakomitea on hyväksynyt shakin urheilulajiksi, niin miksei e-urheiluakin voisi hyväksyä. 

Huipulle pääseminen vaatii paljon työtä. E-urheilussa ammattilaispelaajat pelaavat päivässä jopa 8-10 tuntia eli työpäivän verran. Suomalainen e-urheilujoukkue nimeltä Ence julkaisi Youtubessa dokumentin, jossa kerrotaan heidän arjestaan. Siinä seuran pelaajat kertovat, että heillä on normaalit päivärutiinit, aamulla he heräävät sovittuun aikaan ja aloittavat harjoitukset. Pelaajat tekevät myös fyysisiä harjoituksia, kuten lenkkeilevät ja käyvät salilla. Pelaamisessa tarvitaan myös hyvää paineensietokykyä ja se on psyykelle todella raskasta. 

Mielestäni e-sports siis voidaan laskea urheiluksi ainakin osittain. Se riippuu myös pelistä. Onko se peli, jossa pitää liikkua, vai peli, jossa pitää vain näpytellä näppäimistöä? Mielestäni e-urheilussa tarvitaan kuitenkin monia eri taitoja, joita tarvitaan myös sellaisissa lajeissa, jotka lasketaan urheiluksi. Urheilu on hyvin laaja käsite, ja kuka sen sitten lopulta määrittelee, mikä on urheilua ja mikä ei. 

Antti Sjögren 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syksyn 2022 ylioppilaan puhe

 Kuva: Erin Keskitalo Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä tietenkin syksyn 2022 tuoreet ylioppilaat. Minulla on suuri kunnia olla puhumassa tänään teille Leppävaaran lukion ylioppilasjuhlassa. Niin muuten myös äidin äitini piti aikanaan puheen omassa ylioppilasjuhlassaan. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella kaikkia tämän syksyn ylioppilaita. Olemme tehneet valtavan työn, joka palkitaan tänään. Ollaan siis itsestämme ylpeitä. Itselleni ainakin tämä on valtavan tärkeä päivä, koska tieni ylioppilaaksi ei ole ollenkaan ollut itsestäänselvyys. Muistellaan nyt hieman, millainen oli meidän lukiotaipaleemme Leppävaaran lukiossa. Melkein 3,5 vuotta sitten aloitimme lukion alkuperäisissä Leppävaaran lukion tiloissa. Edessämme olivat tällöin heti jo ensimmäiset haasteet: sisäilmaongelmainen koulu ja tietenkin tässä vaiheessa meille täysin uusi ja tuntematon lukio-opiskelu. Samaan aikaan oli myös aika alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita, kun suurimmalla osalla

Espoon monipuolisin ja suurin urheilupuisto vetää kaikenlaista porukkaa

Sateisena päivänä liikettä ei ole paljoa. Joukkueiden iltaharjoitukset eivät ole vielä alkaneet, joten tekonurmikentät ovat tyhjinä ja yleisurheilustadionilla on vain muutama ihminen.     Espoon suurimmassa urheilupuistossa riittää vilinää ja vilskettä aurinkoisina iltapäivinä. Kauniina päivinä puiston ytimessä on avoinna jäätelökioski, jossa ulkoilijat voivat hetken nauttia viileästä jäätelöstä ja lämpimästä kesäpäivästä. Etenkin Angry Birds -puistoon tulleet lapsiperheet käyvät jäätelöllä ja istahtavat hetkeksi alas. Angry Birds -puisto on todella suosittu aktiviteetti urheilupuistossa. Angry Birds -puiston vieressä oleva 1700 neliömetrin skeittiparkki on myös etenkin nuorten miesten ja poikien kesken suosittu. Monet työmatkapyöräilijät menevät myös urheilupuiston halki töihin aamulla sekä kotiin illalla. Uimahalli taas vetää monia senioreita puoleensa etenkin päivällä, jolloin on yleensä rauhallista.   “2800 katettua istumapaikkaa ja 1500 henkilön avokatsomo.” Puiston

Voitaisiinko sykemittareista luopua?

 Monet mittaavat omaa aktiivisuuttaan urheilukellolla tai sykemittarilla, mukaan lukien minä. Minun omassa äly- ja urheilukellossani on kolme aktiivisuusympyrää, jotka pitäisi päivän aikana saada täyteen. Monesti päivän lopussa harmittaa, kun rinkulat eivät olekaan täynnä ja menettää viikon putken, missä on saanut kaikki ympyrät täyteen päivittäin. Onneksi rinkuloiden tavoitemäärät saa säätää itse, jotta niihin voi laittaa itselle realistiset tavoitteet. Urheilukelloni ei myöskään ihan ymmärrä, että en voi esimerkiksi kokeen aikana yhtäkkiä nousta ja jaloitella, vaikka kello kuinka monta kertaa sanoo, että sen aika olisi nyt. Laitteen odotuksia ja neuvoja ei voi siis ihan aina täysin noudattaa.   Johanna Malinen toteaakin kolumnissaan “Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista” (Yle uutiset, 12.12.2019), kuinka nykyteknologian avulla kehosta voi mitata todella monia asioita. Nykypäivänä urheilukelloista ja sykemittareista näkee oman askelmäärän,