Siirry pääsisältöön

Yo-puhe: Hyvä Lepuskin väki, rehtori, ihanat opettajat sekä erityisesti upeat ylioppilaat!

 


Keväällä, kun aloitin tämän puheen kirjoittamisen, oli jo tiedossa, että kevätjuhla oli siirretty elokuuhun. Epäsuotuisat olosuhteet kuitenkin muuttivat suunnitelmia vielä enemmän. Kuten olemme tämän vuoden aikana oppineet, tilanteet elävät ja meidän on vain sopeuduttava kulloiseenkin tilanteeseen.

Arvoisat luokkatoverini, minulle on ollut kunnia saada tuntea teidät ja jakaa tämä aika ja kokemus teidän kanssanne. Me olemme kulkeneet pitkän ja rankan matkan yhdessä. Lukiovuosiimme kuului kuitenkin paljon hyviä hetkiä: koimme merkittävät lukiokokemukset yhdessä, jännittävät ensimmäiset päivät, vanhojentanssit, ikimuistoiset valinnaiset kurssit ja abiriennot. Perinteisten kokemusten lisäksi meidän osaksemme tuli myös kourallinen epätavallisempia kokemuksia, kun opintosuunnitelman muutos, koulurakennuksen vaihto ja koronapandemia lisäsivät koettelemuksia matkaamme.

Me olemme kuitenkin päässeet nauttimaan kovan työmme tuloksista ja juhlistamaan tätä huikeaa saavutusta digivalmistujaisten muodossa ja kotona läheistemme seurassa. Saavutuksemme tuntuu entistä makeammalta ja lukioaikamme on ollut entistä opettavaisempi, kun olemme onnistuneet suoriutumaan kaikenkokoisista haasteista matkallamme. Kulunut vuosi muutoksineen on opettanut meille arvokkaita elämäntaitoja: muutoksiin sopeutumista ja toisten tukemista.

Tämä kaikki ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman loistavien opettajiemme väsymätöntä apua, erityisesti opojemme ja sydämellisten luokanvalvojiemme opastusta sekä tietysti vanhempiemme ja läheistemme kultaista tukea. Suurkiitos kaikille!

Toivotan onnea ja menestystä kaikille uusille ylioppilaille!

Matilda Packalén



Kommentit

  1. Kiitos Matilda, olisimme niin mielellämme kuulleet tämän puheen juhlassa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Matilda, hyvää jatkoa teille kaikille kevään 2020 ylioppilaille!
    Koimme paljon yhdessä, jäätte mieliimme!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttu...

Mitä jos media ottaa vallan?

  Pitkän kirjojen polttamisen parissa vietetyn päivän jälkeen Guy istahtaa kolmen seinätelevisionsa keskelle. Hän kutsuu vaimoaan Mildredia liittymään seuraansa, mutta ei kuule vastausta. Guy käy katsomassa ensin keittiöstä, sen jälkeen makuuhuoneesta, ja lopulta vaimo löytyykin makuuhuoneesta makoilemasta sängyn pohjalta. Guy on kääntymässä ympäri jättääkseen vaimonsa nukkumaan, mutta huomaa lattialla olevan tyhjän pilleripurkin. Hän soittaa välittömästi apua paikalle. Ray Bradburyn vuonna 1953 kirjoittama dystopia Fahrenheit 451 sijoittuu suurin piirtein nykyaikaan ja kertoo maailmasta, jossa palomiesten tehtävänä on polttaa kaikki kirjat ja sivistyneistö on vaiennettu. Kirjan päähenkilö on palomies nimeltä Guy Montag, joka pitää työstään, kunnes tapaa naapurin Clarissen, joka tutustuttaa Guyn sananvapauteen. Sitten Guy alkaakin kyseenalaistamaan, miksi kirjat pitää polttaa. Seuraavaksi hän kyseenalaistaa, miksi kaupungin yli lentää päivittäin pommittajia, miksi hänen vaimonsa...

Vaihto-opiskelijamme Isabelle

  My name is Isabelle, I am 17, and I am an exchange student here in Finland for the 2023-2024 school year. I am from the United States, and from the state of Colorado, right in the middle. I like to draw and paint, write, collect things like bones, stuffed animals, and angel figurines. I also love music! I am a big fan of metal, punk, and goth music and subcultures.                    Here, I am a long ways from home, so I have noticed many similarities and differences in the two weeks (so far) of my exchange. But first, let me tell you about where I’m from! I live in Parker, CO which is about an hour south of denver. I live on the prairie, and have a perfect view of the mountains from my house. At my house, we have a horse pasture and backyard where we keep horses and chickens respectively! We also have two dogs. Parker is considered a medium-size town with 60,000 people living there, but ...