Siirry pääsisältöön

Yo-puhe: Hyvä Lepuskin väki, rehtori, ihanat opettajat sekä erityisesti upeat ylioppilaat!

 


Keväällä, kun aloitin tämän puheen kirjoittamisen, oli jo tiedossa, että kevätjuhla oli siirretty elokuuhun. Epäsuotuisat olosuhteet kuitenkin muuttivat suunnitelmia vielä enemmän. Kuten olemme tämän vuoden aikana oppineet, tilanteet elävät ja meidän on vain sopeuduttava kulloiseenkin tilanteeseen.

Arvoisat luokkatoverini, minulle on ollut kunnia saada tuntea teidät ja jakaa tämä aika ja kokemus teidän kanssanne. Me olemme kulkeneet pitkän ja rankan matkan yhdessä. Lukiovuosiimme kuului kuitenkin paljon hyviä hetkiä: koimme merkittävät lukiokokemukset yhdessä, jännittävät ensimmäiset päivät, vanhojentanssit, ikimuistoiset valinnaiset kurssit ja abiriennot. Perinteisten kokemusten lisäksi meidän osaksemme tuli myös kourallinen epätavallisempia kokemuksia, kun opintosuunnitelman muutos, koulurakennuksen vaihto ja koronapandemia lisäsivät koettelemuksia matkaamme.

Me olemme kuitenkin päässeet nauttimaan kovan työmme tuloksista ja juhlistamaan tätä huikeaa saavutusta digivalmistujaisten muodossa ja kotona läheistemme seurassa. Saavutuksemme tuntuu entistä makeammalta ja lukioaikamme on ollut entistä opettavaisempi, kun olemme onnistuneet suoriutumaan kaikenkokoisista haasteista matkallamme. Kulunut vuosi muutoksineen on opettanut meille arvokkaita elämäntaitoja: muutoksiin sopeutumista ja toisten tukemista.

Tämä kaikki ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman loistavien opettajiemme väsymätöntä apua, erityisesti opojemme ja sydämellisten luokanvalvojiemme opastusta sekä tietysti vanhempiemme ja läheistemme kultaista tukea. Suurkiitos kaikille!

Toivotan onnea ja menestystä kaikille uusille ylioppilaille!

Matilda Packalén



Kommentit

  1. Kiitos Matilda, olisimme niin mielellämme kuulleet tämän puheen juhlassa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Matilda, hyvää jatkoa teille kaikille kevään 2020 ylioppilaille!
    Koimme paljon yhdessä, jäätte mieliimme!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä jos media ottaa vallan?

  Pitkän kirjojen polttamisen parissa vietetyn päivän jälkeen Guy istahtaa kolmen seinätelevisionsa keskelle. Hän kutsuu vaimoaan Mildredia liittymään seuraansa, mutta ei kuule vastausta. Guy käy katsomassa ensin keittiöstä, sen jälkeen makuuhuoneesta, ja lopulta vaimo löytyykin makuuhuoneesta makoilemasta sängyn pohjalta. Guy on kääntymässä ympäri jättääkseen vaimonsa nukkumaan, mutta huomaa lattialla olevan tyhjän pilleripurkin. Hän soittaa välittömästi apua paikalle. Ray Bradburyn vuonna 1953 kirjoittama dystopia Fahrenheit 451 sijoittuu suurin piirtein nykyaikaan ja kertoo maailmasta, jossa palomiesten tehtävänä on polttaa kaikki kirjat ja sivistyneistö on vaiennettu. Kirjan päähenkilö on palomies nimeltä Guy Montag, joka pitää työstään, kunnes tapaa naapurin Clarissen, joka tutustuttaa Guyn sananvapauteen. Sitten Guy alkaakin kyseenalaistamaan, miksi kirjat pitää polttaa. Seuraavaksi hän kyseenalaistaa, miksi kaupungin yli lentää päivittäin pommittajia, miksi hänen vaimonsa...

Varjot aina palaavat paratiisiin

  Erich Maria Remarquen romaani “Varjoja paratiisissa” (1971) on näyttävä esimerkki siitä, että historia aina toistaa itseään.     Muutama kuukausi sitten aloin lukea lempikirjailijani Erich Maria Remarquen teosta "Varjoja paratiisissa". Kirjan aiheena on vuonna 1940 natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin paennut saksalainen. Kirjan nimi symboloi tätä: päähenkilö kokee olevansa varjo omasta itsestään, paikassa, jossa hän menetti kaiken, mitä hänellä oli, ja se paikka on paratiisi, eli metaforinen New York.   Remarque ilmaisee kirjan kautta omia tunteitaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Päähenkilön kautta hän nostaa esiin tunteita ja ajatuksia, jotka ovat tuttuja melkein jokaiselle omasta kotimaastaan lähteneelle. Tilanteen tragedia on kuitenkin siinä, että maasta lähteneet eivät voi enää palata kotiinsa, sillä sitä kotia ei enää ole, ainakaan sellaisena kuin se ennen oli. Kyseisessä romaanissa sitä muuttunutta kotia kuvaa Saksa, joka muuttu...

Keskimaa - paremmin tunnettuna Middle earth

Kun olin kymmenvuotias, äitini istutti minut sohvalle ja laittoi televisiosta elokuvan pyörimään. En osannut odottaa, kuinka iso osa tämä tulisi olemaan elämässäni ja varsinkin kasvaessani. Kyseessä oli John Ronald Reuel Tolkienin kirjoihin perustuva elokuva, Taru sormusten herrasta. Rakastuin maailmaan ja hahmoihin heti ensisilmäyksellä, joten olihan se tietenkin pakko myös katsoa Hobitit  heti perään. Olen myös lukenut molemmat kirjat, vaikkakin hieman elokuvien katsomisen jälkeen, koska lapsena yli 1000-sivuinen kirja ei houkuttanut. Tässä kirjoituksessa ajattelin kertoa maailmasta, mihin molemmat tarinat sijoittuvat. Alue tunnetaan nimellä “Keskimaa” (englanniksi “Middle earth”). Yleiskuva Keskimaasta on samankaltainen esimerkiksi 1700-luvun Skotlannin kanssa. Vanhanaikaiset kaupungit sekä kaunis luonto kattavat merkittävän osan maailman kuvasta. Keskimaata voidaan verrata esimerkiksi Eurooppaan, koska alueita on paljon, mutta jokainen eroaa toisistaan huomattavasti. On kau...