Siirry pääsisältöön

Kuinka vaikeaa on kysyä apua?


Suomalaisia kuvaillaan yleensä hyvin epäsosiaalisiksi. Tämä näyttäytyy siten, että me emme turhaan juttele niille, joita emme tunne hyvin. Siksi avun kysyminen tuntuu joskus vaikealta. Meitä häiritsee, mitä se toinen ajattelee, jos pyydän häneltä apua. Entä jos häiritsen häntä ja keskeytän jonkin tärkeän puheenaiheen? Avun pyytäminen voi myös tuntua heikkouden näyttämiseltä. Monet suomalaiset tuntevat ylpeyttä itsenäisyydestään ja kokevat, että avun pyytämisessä näytetään, ettei selviä itsenäisesti yksin.                                   

                             Koen itsekin epävarmuutta kysyessäni apua tuntemattomilta. En halua näyttää avuttomalta ja kyvyttömältä. Monesti kuitenkin ihmiset ovat iloisia, kun voivat auttaa, ja monien työ perustuu muiden auttamiseen. Voisi itse asiassa sanoa, että avun pyytäminen näyttää sinun vahvuutesi eikä heikkouttasi. On kuitenkin parempi kysyä apua tai neuvoa, kuin seistä tumput suorina ja jäädä itse pähkäilemään, miten pitäisi toimia.

                             Olen itse muuttanut mielipidettäni kysymisen suhteen. Ennen aina arkailin paljon, uskallanko häiritä ketään, mutta olen tajunnut, että eihän kukaan minulle suutu, jos pyydän heiltä apua. Enemmän meille hermostutaan, jos emme kysy apua, kun sitä tarvitsemme. Omasta kokemuksesta sanon, että avun saaminen auttaa aina huomattavasti. Olin itse vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, ja minun piti kysyä apua lähes joka päivä. Lopulta en enää arkaillut vaan kysyin aina, kun apua tarvitsin. En olisi selvinnyt siellä ilman, että pyysin apua koko ajan. Minun englannin taitoni oli tarpeeksi hyvä, että ymmärsin lähes aina kaiken, mitä minulle sanottiin, ja harvoin oli muillakaan vaikeuksia ymmärtää, mitä minä sanoin. Aina välillä kuitenkin kuulin jonkin uuden sanan, jota en ollut kuullut, ja pyysin heitä selittämään sen, ja he tekivät sen aina iloisina. En kokenut, että olisin ollut heikko tai avuton, koska en välillä ymmärtänyt, miten asiat toimivat siellä, tai kun kuulin jonkin uuden sanan. Tunsin, että olin vahva, kun selvisin niin hyvin, vaikka se tapahtuikin muiden avulla.

Suomessa asia ei ole muuttunut: vaikka en olekaan avun tarpeessa oleva vaihto-oppilas, ihmiset ovat silti iloisia auttaessaan. En tietenkään pyydä niin paljon apua kuin Yhdysvalloissa ja ehkä avun kysymisen kynnys on taas vähän noussut, mutta en arkaile kysymistä läheskään yhtä paljon kuin ennen. 

Kalle Leskinen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syksyn 2022 ylioppilaan puhe

 Kuva: Erin Keskitalo Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat ja koulun muu henkilökunta sekä tietenkin syksyn 2022 tuoreet ylioppilaat. Minulla on suuri kunnia olla puhumassa tänään teille Leppävaaran lukion ylioppilasjuhlassa. Niin muuten myös äidin äitini piti aikanaan puheen omassa ylioppilasjuhlassaan. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella kaikkia tämän syksyn ylioppilaita. Olemme tehneet valtavan työn, joka palkitaan tänään. Ollaan siis itsestämme ylpeitä. Itselleni ainakin tämä on valtavan tärkeä päivä, koska tieni ylioppilaaksi ei ole ollenkaan ollut itsestäänselvyys. Muistellaan nyt hieman, millainen oli meidän lukiotaipaleemme Leppävaaran lukiossa. Melkein 3,5 vuotta sitten aloitimme lukion alkuperäisissä Leppävaaran lukion tiloissa. Edessämme olivat tällöin heti jo ensimmäiset haasteet: sisäilmaongelmainen koulu ja tietenkin tässä vaiheessa meille täysin uusi ja tuntematon lukio-opiskelu. Samaan aikaan oli myös aika alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita, kun suurimmalla osalla

Espoon monipuolisin ja suurin urheilupuisto vetää kaikenlaista porukkaa

Sateisena päivänä liikettä ei ole paljoa. Joukkueiden iltaharjoitukset eivät ole vielä alkaneet, joten tekonurmikentät ovat tyhjinä ja yleisurheilustadionilla on vain muutama ihminen.     Espoon suurimmassa urheilupuistossa riittää vilinää ja vilskettä aurinkoisina iltapäivinä. Kauniina päivinä puiston ytimessä on avoinna jäätelökioski, jossa ulkoilijat voivat hetken nauttia viileästä jäätelöstä ja lämpimästä kesäpäivästä. Etenkin Angry Birds -puistoon tulleet lapsiperheet käyvät jäätelöllä ja istahtavat hetkeksi alas. Angry Birds -puisto on todella suosittu aktiviteetti urheilupuistossa. Angry Birds -puiston vieressä oleva 1700 neliömetrin skeittiparkki on myös etenkin nuorten miesten ja poikien kesken suosittu. Monet työmatkapyöräilijät menevät myös urheilupuiston halki töihin aamulla sekä kotiin illalla. Uimahalli taas vetää monia senioreita puoleensa etenkin päivällä, jolloin on yleensä rauhallista.   “2800 katettua istumapaikkaa ja 1500 henkilön avokatsomo.” Puiston

Voitaisiinko sykemittareista luopua?

 Monet mittaavat omaa aktiivisuuttaan urheilukellolla tai sykemittarilla, mukaan lukien minä. Minun omassa äly- ja urheilukellossani on kolme aktiivisuusympyrää, jotka pitäisi päivän aikana saada täyteen. Monesti päivän lopussa harmittaa, kun rinkulat eivät olekaan täynnä ja menettää viikon putken, missä on saanut kaikki ympyrät täyteen päivittäin. Onneksi rinkuloiden tavoitemäärät saa säätää itse, jotta niihin voi laittaa itselle realistiset tavoitteet. Urheilukelloni ei myöskään ihan ymmärrä, että en voi esimerkiksi kokeen aikana yhtäkkiä nousta ja jaloitella, vaikka kello kuinka monta kertaa sanoo, että sen aika olisi nyt. Laitteen odotuksia ja neuvoja ei voi siis ihan aina täysin noudattaa.   Johanna Malinen toteaakin kolumnissaan “Mittaamme hyvinvointiamme, vaikka jatkuva suorittaminen on monelle petollista” (Yle uutiset, 12.12.2019), kuinka nykyteknologian avulla kehosta voi mitata todella monia asioita. Nykypäivänä urheilukelloista ja sykemittareista näkee oman askelmäärän,